Parhaat

14904 - 13.7.2023 (arvosana: -5)

En jaksa mitään. Koko ajan haukotuttaa ja väsyttää ja nukuttaa. Tätä on jatkunu jo ainakin vuosi. Lääkärin mukaan mikään ei oo vialla, ei sokerit, kilpirauhanen, ei mikään. Prkl.14883 - 10.2.2023 (arvosana: -5)

Hakkaan vielä joku kerta sellaisia ilonpilaajia, jotka vievät jonon nenän edestä juuri, kun toiset ovat asioimassa kassaa. Varmasti.14929 - 7.12.2023 (arvosana: -5)

Vittu kun saatana mikään nyt sitten onnaa tänää ei sitte yhtään... Eka libreoffice sai mut itsetuhoisuuden kierteeseen ja sitten mu puhelin sai jonku saatanan paniikin ja meni jumiin -> raivosin niin että alkoi hysteerinen olo ja naurattaa. Hakkasin päätä hiljaa sitten oveen joka on tuolini vieressä ja yritin keskittyä oleellisiin tehtäviin. NO eiköhän mun vauva.fi trollauksestkin poisteta ja sitä rataaa. Luumu perse omena vittu perse heinähevonen imuri lutka huora perse ripuli homejuusto kakka14919 - 31.10.2023 (arvosana: -5)

Koulutehtävät vituttaa.14928 - 6.12.2023 (arvosana: -5)

Vituttaa tyhmät ihmiset jotka purkavat pahaa oloaan ja typeryyttään viattomiin kanssaeläjiinsä. Töksäytellään typeryyksiä ja huumorin varjolla ilkeillään ja piikitellään minkä keritään no huh huh14954 - 16.5.2024 (arvosana: -5)

Olet pelkkä paska provo! Olet pilalle lellitelty paskiainen! Kuvittelet olevasi suosittu ja parempi ihminen, kun sinua ei koskaan rangaista ollenkaan aivan kuin ei olisi mitään merkitystä, mutta kuitenkin on! Ilmapiiri kärsii sinun takiasi ja sinä kiusaat ihmisiä! Näinkö palkitset itseäsi noin vain?14958 - 25.5.2024 (arvosana: -5)

En pääse eroon kontrolloivasta äidistäni, en edes välien katkaisemisen jälkeen.

Äitini puhuu kuin lapselle, hän kohtelee kuin lasta, lahjoittelee tavaraa jota en tarvitse tai halua, pakotti nuorena ottamaan rahaa vastaan vaikka halusin pärjätä omillani, änkeää monta kertaa vuodessa luokseni ja siivoaa kaikki paikat lattiasta kattoon (asuntoni ei ole sotkuinen. Minun siivoukseni, oli kuinka puhdasta tahansa, ei koskaan kelpaa hänelle!).

Olen normaali työssäkäyvä mies ja pärjään hyvin. Minulla on ystäviä ja harrastuksia ja vakituinen toimeentulo. Mutta mikään ei kelpaa äidilleni. Hän on koettanut kylvää eripuraa minun ja ystävieni väliin mm. väittämällä että he varastavat minulta. Opiskeluaikoina hän koetti vihjailla, että kämppikseni (hyvä ystävä myös) käyttää minua hyväkseen siivouttamalla yms.

Hän ei tykännyt yhtään opiskelupaikastani, vaan koetti neljän vuoden ajan saada minut vaihtamaan lääkikseen. Saatuani ensimmäisen kesätyöpaikan, hän ei ollut iloinen vaan moitti minua siitä miksen hakenut kesätöitä vanhempieni paikkakunnalta.

Riippumatta missä vaatteissa ja kengissä menen käymään, hän aina moittii miten huonoja vaatteeni ovat ja yrittää pakottaa minut mukaan vaatekauppoihin. Hän myös pari kertaa vuodessa järjestää "vaatesulkeiset" joissa riisuudun kerta toisensa jälkeen alasti hänen ja isän läsnäollessa ja sovitan vanhoja vaatteita ja minusta otetaan mitat. Kun tämä alkoi nuorena vaivata minua enkä halunnut, hän sanoi "meidän on pakko pitää vaatesulkeiset, nyt ei saa sanoa ei!" ja jos edelleen kieltäydyin niin alkoi syyllistävä ulina miten multa loppuvat vaatteet enkä saisi kulkea rääsyissä kadulla. Olin kolmekymppinen kun vihdoinkin pystyin kieltäytymään sulkeisista ja silloinkin se oli lujassa.

En haluaisi todellakaan ajatella äitiäni, mutta päivittäin hän ja käytöksensä tulee mieleen. Saan raivokohtauksia, enkä kykene lopettamaan ajatusvirtaa. Menneisyydestä kumpuaa aina milloin mitäkin tapauksia mieleen.

Isäni on vihjeetön ja varmaan jotenkin autistinen tapaus. Hän karttaa konflikteja. Olen yrittänyt isälle puhua, mutta hän ei ymmärrä miten paha minulla on olla äidin käytöksen takia. Kun 29-vuotiaana halusin lähteä muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään Japaniin, pelkäsin kuollakseni että miten kerron asian äidilleni. Isän kanssa juttelin ensin asiasta, ja hän lupasi olla tukena sitten kun kerron. Loppujen lopuksi jäin sitten kuitenkin tilanteessa yksin: isä katsoi telkkaria äidin raivotessa minulle. Kun äiti kysyi häneltä "no mitä mieltä sä oot tästä?" niin isä vastasi sopertaen "no...mies tekee mitä tekee...nii" eikä hellittänyt katsettaan televisiosta.

Joka kerta kun olen koettanut keskustella äitini kanssa siitä että mikä minun mieltäni painaa, hän loukkaantuu verisesti ja syyllistää minua. Hän itkee tai itkuraivoaa ja kääntää asiat niin että minä olenkin se kaiken pahan aiheuttaja. Hänhän on vain yrittänyt auttaa ja tehdä kaikkensa jotta minulla olisi hyvä olla.

Olen koettanut kirjoittaa lukuisia kirjeitä hänelle, joissa voin kertoa tunteistani asiallisesti ja järjestelmällisesti ilman keskeytyksiä. Äiti ei halua kirjoittaa takaisin, koska kuulemma mummoni sanoi aikoinaan että painettu sana pysyy, ja ei saa kirjoittaa mitään mistä toiselle voi tulla paha mieli jälkikäteen. Jokaisesta kirjeestäni äiti on nostanut porun ja syyllistänyt minua ja väittänyt että kirjeeni ovat aivan kauheita.

Syyllistäminen on hänen parhaita kasvatuskeinojaan; itsetuntoni on aivan maassa, alisuoriudun kaikesta (on itseasiassa ihme että valmistuin tai sain töitä, molemmista kiitos ystäville jotka tukivat!), monesti mietin itsemurhaa tai ainakin kuolemaa. Olen seurustellut vain kerran 23-vuotiaana ja sekin suhde kesti vain pari kuukautta ennenkuin tyttöystäväni jätti minut. En jaksa ajatella seurustelun mahdollisuuttakaan, koska vihaan itseäni ja pidän itseäni epäviehättävänä ja kyvyttömänä parisuhteeseen. Toisaalta myös pelkään että löydän jonkun kammottavan pirttihirmun.

Äidin suojeluvietti on aina ollut ylikierroksilla. Ollessani 23v, kävimme tädin luona. Täti oli pihalla jutellut äidilleen että he ovat miettineet mökin vuokraamista ensi kesäksi Virosta, ja että vanhempani olisivat sinne tervetulleita käymään. Äiti oli välittömästi raivostunut ja huutanut tädille "TARKOITATKO ETTEI *MINÄ* SAA SINNE TULLA!!?!?" ja lähtenyt välittömästi sisälle, kiukutellen kaikille jotka olivat huoneessa ja uhannut että nyt lähdetään täältä samantien pois. Tilanne saatiin kyllä rauhoittumaan, mutta tapaus jäi ainiaaksi mieleeni. Täti myöhemmin kertoi minulle kahdenkesken, ettei tietenkään tarkoittanut etten minäkin saisi sinne tulla, mutta ei hän nyt vanhemmiltani kysele mitä aikuinen mies haluaa tehdä kesällä, vaan olisi kutsunut minut ihan kysymällä minulta itseltäni.

Lukemattomia kertoja minua on raahattu milloin minnekin sukulaisten luo vain ilmoittamalla minulle aikataulu eikä kysytty lainkaan että olisinko itse halunnut tehdä lomillani jotain muuta. Sukulaisten luona on pakko käydä, jotteivät he loukkaantuisi (tosin väitteessä ei ole perää).

Silloin kun äidin vanhemmat vielä elivät, niin meitä lastenlapsia kiellettiin riehumasta tai pitämästä minkäänlaista elämää, koska "mumma ja paappa hermostuu". Kahdesti kävi niin, että kun mummolassa osoitin mieltäni jostain, niin äiti löi heti. Tapaukset järkyttivät mieltä. Muutoin meillä ei oltu väkivaltaisia.

Miettiessäni alanvaihtoa ja uutta opiskelupaikkaa 300 km päässä vanhempieni kotoa, äiti asettautui poikkiteloin ja pauhasi minulle neljän päivän ajan "mitä jos sä epäonnistut pääsykokeessa? Mitä sä sitten siellä ***:ssa teet? Sä et tunne sieltä ketään ja oot yksin siellä!" Kerrottuani että tunnen kyllä monia ihmisiä, äiti sanoi "ei ne ehi nähä sua kun ne on töissä!".

Tuon jälkeen sain tarpeekseni ja katkaisin välit äitiini. Nyt olen 38. Katkaisin välit äitiini neljä vuotta sitten enkä ole käynyt vanhempieni luona. Isän kanssa ollaan väleissä ja hän käy luonani muutaman kerran vuodessa. Isä yrittää joka kerta maanitella minua palaamaan entiseen, koska äiti kuulemma itkee joka päivä ja hänellä on jatkuvasti paha olla, eikä isä jaksa katsella sitä. Kysyessäni, että kuinkas paljon herra itse on tehnyt asian eteen, niin hän meni vaikeaksi ja änkytti "no...kyllä mä oon koettanu pitää tätä perhettä kasassa...oon mä jutellu sille mutta ku se suuttuu joka kerta". Ukko on täysin pihalla ja täysin avuton. Hän on aina odottanut konfliktitilanteissa, että joku muu ratkaisee ongelmat.

Äiti lähettää minulle monta kertaa vuodessa kirjeitä ja kortteja. Isän mukana tulee aina kirjeitä ja tavaraa, eikä isä kieltäydy olemasta kuriiri. Kirjeiden teksti on sitä samaa kuin aina: hän kertoo aina miten hirvittävän paha hänellä on olla ja että elämänilo on kaikonnut ja miten valtavasti hän kaipaa minua. Yhdessäkään kirjeessä ei ole sanaakaan MINUN pahasta olostani, hän ei piittaa minun tunteistani mitään. Viimeksi käydessäni isäkin koetti sanoa että eikö tälle tilanteelle voi mitään tehdä, tässä ehditään kaikki kuolla kohta. Tuon jälkeen olen ollut entistäkin ahdistuneempi ja masentuneempi.

Laitoin tänä vuonna poikkeuksellisesti äitienpäiväkortin. Isä kertoi seuraavana päivänä, että äiti oli aivan hyppinyt onnesta saatuaan sen.

Kuulin joskus väitettävän että välien katkaisu auttaa narsistin kanssa. Ei auta tarpeeksi. Pohdin silti äitiä joka päivä, en haluaisi mutta ajatukset vain menevät alati häneen. Äiti kasvatti minusta oman egonsa jatkeen. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni häpesin itseäni ja koetin miellyttää jotta äidillä ja isällä olisi parempi olla. Minusta tuli jo päiväkodissa kiusattu, koska olin liian kiltti ja miellyttämishaluinen, enkä laittanut vastaan. Kiusaaminen jatkui kunnes lukion toisella alkoi vähentyä. Kiusaaminen oli eniten syrjintää ja nälvimistä. Minulla on vahva erilaisuuden ja kelpaamattomuuden kokemus. Nuorena vihasin itseäni ja ajattelin olevani viallinen. 25v jälkeen asiat ovat hiljalleen menneet parempaan suuntaan, mutta itsetuntoni on edelleen huono.

Äitini siskot ovat kuunnelleet ja ymmärtäneet minua. He yrittivät vuosikausia puhua äidilleni järkeä. Tätini kävi kerran luonani, ja kuultuaan tästä äitini oli kuulemma itkenyt "miksi täti saa käydä X:n luona, mutta oma äiti ei saa?". Molemmat tädit ovat luovuttaneet jo vuosia sitten, koska äitini ei kuuntele. En syytä heitä, he yrittivät kaikkensa. Kummitäti kertoi erään kerran olleensa juttelemassa äitini kanssa ja koettanut puhua järkeä ja kieltänyt häntä soittamasta. Äiti oli ensin ymmärtänyt, mutta yhtäkkiä vartin päästä parahtanut "ei, mun on nyt pakko soittaa X:lle".

Faktalaatikko: olen 38v mies, ainoa lapsi. Isä 76v, äiti 67v. Minulla on todettu keskivaikea jaksottainen masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, OCD-oireita, nuorempana oli paranoian oireitakin ja dissosiaatiohetkiä, itsemurha-ajatuksia 16v lähtien ajoittain. Terapiassa käyty ikävuosina 28-30, auttoi vähän löytämään omaa itseä muttei suurta parannusta oloon. Vanhemmistani kumpikaan ei ole alkoholisti tai huumeongelmainen, fyysisistä tarpeistani huolehdittiin aina lapsena hyvin eikä minua ole koskaan jätetty heitteille. Perheessäni ei ole ollut fyysistä väkivaltaa, ellei muutamaa läpsäisyä äidin taholta oteta lukuun. Kummallakaan vanhemmallani ei ole mitään diagnooseja, koska päänuppitohtorille meno on häpeä ja heissä ei ole mitään vikaa.

Välillä toivon omaa kuolemaani ja välillä äidin. Luonnolliseen poistumaan on vielä aikaa; äidin vanhemmat elivät 93- ja 96-vuotiaiksi.

En tiedä itsekään miksi kirjoitin. Kai tämä on avunhuuto, jos vaikka joku keksisi jotain. Kiitos, jos luit tänne asti.14964 - 26.7.2024 (arvosana: -5)

Vituttaa tiktok ja muut vitun paskat. Mikä vitun haaste? Haaste tarkoitti ennen jotain ihan muuta ku aivojen sulatus paskaa. Haaste on kun teet jotain haastavaa, ei se että lip syncaat jotain vitun paskaa ja kopioit joka vitun huomiohuoraa tiktokissa. Haaste my fucking ass.14971 - 10.9.2024 (arvosana: -5)

no kaikki menee paskaksi.
olen 16 vuotias, ja synnyin pojaksi. ja kaikki tää sotku johtuu tuosta.

jos et ole jo ymmärtänyt, olen transtyttö. mutten jaksa enää, niin kai mä tapan itseni. voisin odottaa pari vuotta ja korvata sukupuoleni, ja voimaa niille jotka tekeekin noin, mutta mä en voi odottaa pari vuotta. niin aion pian tappaa itseni. toivon teille kaikille parasta34 - 12.6.2009 (arvosana: -6)

Laittaa vituttaa tää tylsyys156 - 14.6.2009 (arvosana: -6)

vituttaa ku kaikkii vituttaa et ei saa naista!

naisen saaminen ei oo vaikeeta334 - 17.6.2009 (arvosana: -6)

Kyllpä vituttaa.

Posti tulee ihan miten sattuu. Juhlapyhät vituttaa. Muut menee mökille ja meikä istuu jossain hikisessä betonikuutiossa järsimässä einesruokaa.

Mikähän perkele siinä on että näin vittumainen ja katajainen kansa on jäänyt kyykkimään tänne susirajalle suonlaidalle. Tämähän on ihan perseestä. Vai onko se vain että olemme niin perkeleen pirunriivaama kansa että pitää väkisin mennä perse edellä kuusipuuhun?. Saatana.

Kiitos.512 - 22.6.2009 (arvosana: -6)

Isäni on äärimmäisen ärsyttävä.

Jos kirjoittaisin kaikesta, siitä syntyisi jo pieni romaani.

Ensinnäkin hän valittaa ainaista rahanpuutetta, mutta ei sitten millään ymmärrä että tupakka ja alkoholi vievät hänen pienestä, noin 1000e kuukausipalkastaan 500-600 euroa kuussa. Loput menevät bensaan ja pieniin ostoksiin joita hän tekee kaupassa asioidessaan.
Pari päivää sitten hän alkoi valitta tupakan hinnan noususta. Sanoin että säästäisi kummasti jos lopettaisi sen. Hän tyhmänä ihmisenä rinnasti tupakoinnin heti syömiseen. "Mitä vielä pitäisi lopettaa kun hinnat on korkealla? Syöminen?"

Nyt näin juhannuksen jälkeen hän valitti jotain että kun hänellä oli niin hirveän yksinäinen juhannus. Äiti oli töissä lähes koko viikonlopun ja vain pikkuveljeni oli paikalla. Itse vietin juhannusta tyttöystäväni luona. Pitäisi sanoa hänelle että voi miettiä vastausta tähän ihan itsekseen ja vihjata että ratkaisu ei löydy pullon pohjalta. Pikkuveljeni mukaan hän hoippui joka päivä. Tunnetusti hän myös nauttii aina räyhäviinaa ja on aina välittömästi vihainen. Hän on myös väkivaltainen, hakannut äitini monesti.

Hän ei ymmärrä mitään muiden motiiveista, sillä "vain hän on aina oikeassa" asenteella ei muuhun pysty. Hän suuttuu välittömästi jos jokin hänen suunnitelmansa ei mene hänen suunnitelmien kanssa yhteen.

Hän on äärimmäisen laiska jos ottaa yhdenkin oluen. Kaikki talon työt jäävät minun ja pikkuveljeni kontolle ja isäntä ottaa kaiken kunnian. Ja kehtaa vielä valittaa kuinka rankkaa hänellä on kun pitää töissä käydä ja kotonakin kaikki työt pitää tehdä. Paskanmarjat. Hänen työpanoksensa viikossa on lähinnä sen verran että hän käy kolmena päivänä viikossa töissä ja ryyppää loput 4 päivää.

Vaikka olen täysi-ikäinen, joudun piilottelemaan juomisiani. Hän suuttuu jopa siitä että juon yhden juoman saunajuomaa. Onneksi hankin sen lukollisen kaapin.
Siskoni on myös täysi-ikäinen, 21, ja hän ei voi polttaa isäni aikana koska tämä vetää siitä tolkuttomat pultit.

En jaksa enempää valittaa tälle illalle.557 - 25.6.2009 (arvosana: -6)

Vituttaa eniten akne, toiseks se kun vanhemmat ei ymmärrä mun kiinnostusta graffiteja ja ganjaa kohtaan756 - 2.7.2009 (arvosana: -6)

Ärsyttää, miten ujo osaan olla ja miten negatiivisesti katson tätä maailmaa. Näin jälkikäteen tajuan, että muutamat henkilöt joihin olen itsekin ollut ihastunut ovat tunteneet hiukan samoin myös minua kohtaan, mutta olen paennut tilannetta. Ärsyttää, miten pelkän läheisyyttä mutta samalla toivon sitä enemmän kuin mitään muuta. Ärsyttää, että en ole VIELÄKÄÄN päässyt yli entisestä poikaystävästäni ja ettemme ole enää kavereita. Ärsyttää, etten uskalla mesessäkään jutella ihastukseni kanssa, vaikka olemme hyviä kavereita ja vaikka tiedän, ettei hän samalla tavalla tunne minua kohtaan ja olen sinut sen tiedon kanssa.

Ärsyttää, kun haluaisin piristää muutamia kavereita laittamalla näillä nimettömänä kirjeitä joissa kertoisin mitä heistä todella ajattelisin (näen kaikissa muissa ihmisissä vain hyvät puolet), mutta en tiedä kaikkien osoitteita ja muutenkin, tuollanen kirje ei varmaan loppujen lopuks kauheasti piristäisi vaan lähinnä häiritsisi vastaanottajaa. Ärsyttää etten saanut kesätöitä mistään, ja lopuksi vielä ärsyttää, kun pelien loppuessa jäljelle jää haikea tunne joka paisuu järkyttäviin mittoihin ja häiritsee untakin. Ärsyttää myös, miten nykyään saatan kyynelehtiä surullisissa kohdissa sarjakuvia lukiessa, pelejä pelatessa tai animea katsoessa vaikka ennen en niin tehnyt.845 - 16.7.2009 (arvosana: -6)

Vituttaa, että äijä josta välitän on mieshuora.
Ja mun tunteisiin ei vastata. Tietenkään.

Vielä enemmän vituttaa se, ettei oo rahaa tai töitä ja kitarastakin katkes kieli.
Vituttaa myöskin koko helvetin suku joiden mielestä oon epäonnistunut naisena ja oon rappiolla.

Menisivät nyt vittu katsomaan peiliin, eivätkä valittais mulle siitä miten kone on mun koko elämä.

Itse en ole kolmen lapsen ylipainoinen äiti, joka asuu täydellisessä punasessa tuvassa keskellä ei mitään ja on ollu naimisissa pienen ikuisuuden TÄYDELLISEN miehen kanssa, joka tietysti elättää mut vittu perkele. Eikä tietenkään mulla oo muuta elämää kun paapoa niitä vitun rasittavia kersoja ja tehä ruokaa mun täydellisessä elämässä ilman mitään sisältöä vittu.

Mulla sentään vittu on harrastuksia ja kavereita ja muuten mun elämä menee niin vitun hyvin ku voi vaan mennä perkele mut vittu ku vituttaa tommoset saatana!

ANTAA MENNÄ SE ON ALAMÄKI
vittu ja kiitos
952 - 4.8.2009 (arvosana: -6)

Vituttaa koska olen ollut koko loman yksin!
Kaverit ei enää soita, niinkuin ennen.
Saan kuulla myöhemmin, että oli kivat pirskeet jossain, johon minua ei taaskaan pyydetty, ennen oli toisin...olin aina mukana menossa.

Vituttaa, kun ei voida suoraan tulla sanomaan, ettei minun seuraani kaivata, sitä vaan odottaa että joku soittaisi ja pyytäisi mukaan, mutta ei.

Ja sitten vituttaa sekin, kun soitan ja puhelimessa sanotaan "voi anteeks, mä en nyt voikkaan, kun olen siellä ja täällä" vittu!

Vittu en ole edes mitään tehnyt tai sanonut pahasti ikinä!
Kiva sitten tulla tälläiseksi vitun säälittäväksi paskaksi! HV1381 - 5.9.2009 (arvosana: -6)

!VAROITUS. SISÄLTÄÄ PALJON VITTUA TEKSTIMUODOSSA. ÄLÄ LUE JOS OTAT NOKKIISI SINÄ SAATANAN VITTUUNTUNUT KANSSALUKIJA!

Noniin. Mua ei pahemmin vituttanut mikään mainitsemisen arvonen tässä kunnes aloin lukee näitä vastauksia näihin vitutus viesteihin. Mikä vitun vittu siinä vittu pitää olla että pitää vittu tollasten saatanan vammanaama viisastelijoiden aukoa päätä jostain vitun kirjoitusvirheistä, iästä, siitä että joku kiroilee liikaa tai liian vähän, toisen vitutuksen aiheesta. Siis VITTU teidän saatanan spergejen kanssa jotka jumalauta auotte muille vittuuntuneillä päätänne vitun typerillä pilkun-nussimisillanne saatana! VETÄKÄÄ LÖYSÄ VITTU PÄÄHÄN JA HIIHTÄKÄÄ HELVETTIIN SAUNOMAAN SAATANA. Jos joku tulee tänne vittu soikoon valittamaan jostain vituttavasta niin tarviiko sinne mennä itkemään että "vituttaa tollaset 10v naperot jotka ei osaa pistettä käyttää". Siis VITTU tollanen pilkun-nussinta on säälittävää ja vitun vammasta. Tehkää saatana tälläne vitutusviesti niistä asioista mikä vituttaa. Ja turha sanoa että vittu en jaksa kun se on yhtä helppoa kun sinne alkuperäseen viestiin vastaaminen. Joten kaikille vittuuntuneille päätäaukoville pilkun-nussijoille tiedoks että teidän vinkumisenne on vitun säälittävää touhua.
Saatanan saastaiset tattinaamaiset lahnat!

Rakkain terveisin:
Vihaajanne Skebu :)

(ps. vittuilkaa tälle viestille sitten ihan kaikki mitä on sanottavana ettei tarvi lukee muiden vitutusviesteistä mihin itkette jonkun pisteen tai väliviivan puuttumisesta)
1521 - 10.10.2009 (arvosana: -6)

Vituttaa koska ihmiset avautuu tänne aivan liian hitaasti, ei näitä viitti enään ees aktiivisesti seurata >:0.
PS: jotta voitte flamee tätä viestii ni dingasin mun death knighting (wowista puhutaan) tänään lvl 80, hyvä minä <3.1718 - 23.11.2009 (arvosana: -6)

yhyy miks ihmiset valittaa wowittajista? srsly antakaa niiden pelaa. minäki pelaan ja kyllä, elämä löytyy, opinnot menee hyvin, oon sosiaalinen ja mul on paljon kavereita. ja auta armias jos joku keksii et pelaan wowia: "lol ei muijat pelaa wowii. ai pelaaksä? pffffft oot luuseri haha hanki elämä xiit!"

ö_ö srsly ppl. grow up. joidenki elämä ei pyöri pelkässä pelissä. se on ajanvietettä. siel on mukavii tyyppei jopa joskus.

saatanan tuomitsevaa. 1871 - 28.11.2009 (arvosana: -6)

Mä en kestä enän tätä!!! Vituttaa niin saatanasti kun kaikki purkaa huolensa mulle, mutta ite en voi kertoa omia huoliani kenellekkään! Ja jos mun elämässä tapahtuu jotain hienoo, sitäkään ei voi jakaa muiden kanssa, koska kaikki on niin saatanan masentuneita että ne masentuu vaan enemmän :( oon pari kertaa yrittäny mutta tässä oli tulos:
Minä: mulla ja herra X:llä menee nyt aika kivasti. Käydään huomenna taas leffassa ja annetaan tän kehittyy sillee pikuhiljaa tällä kertaa :) "
Kaveri: "yhyy mää en saa koskaan ketään vittu mää ooon niin läskikin ja kukaan ei tykkää musta vituuutututuuu!"
yms.
2078 - 13.12.2009 (arvosana: -6)

Vituttaa mun sisko! Se matkii niin joka asiassa. Haluun olla _uniikki_ , mut eiku pikkusisko on kopio mua! Oon nii onnelline et se on paaljon rumempi ku minä ja läski ja tällee. Onpahan aihe haukkuu. Ja haukunki iha saatanasti aina.
Mutta se on nii vitun säälittävä! Mitä ikinä teenki ni se tekee saman! Nyt se on alkanu käymää Facebookis, joka on ollu MUN juttu tähä mennes. Vituttaa nii saatanasti, tekis oikeesti mieli tappaa se. Sitten se istuu kotona koneella 24/7, se on ollu viimeks vapaa-ajalla kaverin kanssa joskus kesällä! Se on aina kotona vituttaa.
Ja sitten se kantelee musta kokoajan. Mitä ikinä teenki, ni aina se on valittamas mutsille. EIlenki illalla se otti mun tyynyn, ja ku hain sen takas ni se alko itkee ja RAIVOO et miks toi saa aina kaike miks aina toi. Huoh rasittavampaa siskoa ei oo tavattu.

Miksei mun sisko vaa vois olla NORMAALI, viettää NORMAALII elämää. Koulu ja sims ei ole elämä. Vituttaa ja pahasti.2663 - 27.1.2010 (arvosana: -6)

Äääh, ketuttaa ku kukaa ei enää haluu olla mun kans, eli oon vaa yksi kotona ellen oo reeneissä. Sit muut on jossai pitämäs hauskaa ja mää oon yksin, eikä aina huvittas soittaa et mää nyt tuun sinne halusitte tai ette. Perseestä myös se, että ei vaan jaksa tehä mitää läksyjä. huohhh. Nuhaki kaiken lisäks. 2738 - 2.2.2010 (arvosana: -6)

Vituttaa kun ruokiin on aina väkisin pakko laittaa jotain saatanan kasviksia sekaan keittymään.Ne maistuu niin maan saatanan pahalle puurolle, että meinaan aina oksentaa jos sellasta sotkua pitää syödä.Salaatti on vitun hyvää,joten otan sitä aina.Mutta keitettynä se on SAATANAN!!! pahaa.3066 - 23.2.2010 (arvosana: -6)

pyöräni pöllittiin. kesken koulupäivän. varmaan 200 muun pyörän joukosta.
äiti pakotti ottamaan venytykset pois kosvista aivan yhtäkkiä, nytkin se huutaa minulle kuinka vastuuntunnoton ja tyhmä minä olen kun menin hukkaamaan kalliin pyörän.

kun olin katselemasa noin 19.00 koulun pyöräparkista että olisiko pyörä maagisesti palannut päätin käydä myös ala-asteen puolen pyörien luona varmuuden vuoksi, siellä seisoskeli kolme n. 10v tyttöä lumikinoksen päällä ja kun kuljin ohitse alkoi hirmuinen huutelu;
"kootti! kootti! sulla on ihan vitun rumat kengät!"

ei kai kenkäni niiin rumat voi olla ;_______;Edelliset       Seuraavat