Parhaat

10793 - 13.1.2013 (arvosana: -2)

Vituttaa... Aloitin noin viikko sitten kuntosalilla käymisen ja jo nyt tuntuu, että tästä saisi varsin mukavan vakavan harrastuksen. Valitettavasti mutsi vastustaa kaikkea mikä liittyy salilla käymiseen lähtien rahoituksesta, kyydeistä... Mutta en aio luovuttaa. Winners never quit, quitters never win.11365 - 13.4.2013 (arvosana: -2)

Missä on ne kunnon miehet ? Hitto ei vaan jaksa olla tämmönen kusipäämagneetti. -.- yks vitun ylivirkee joka ei osaa hillitä itteää, sitte on pelimiestä ja stalkkereita... Yrittäny olla avoin mut naamasta näkee kilometrien päähän ettei niissä oo pätkääkää miestä.

Missä on normaalit miehet?! Alan nunnanks sitte...11424 - 24.4.2013 (arvosana: -2)

Vituttaa työhakemuksissa ne "Miksi haluat tätä työtä" "Kerro itsestäsi"
No joo onko sillä nyt jotain vitun väliä minkä takia mä haluun töihin, puhumattakaan siitä että se on kaikille selvää, rahan takia.
Tai mitä helvettiä. Ketä kiinnostaa mitä teen vapaa-ajalla vaikka olisin saatanan palvoja ja söisin syntymättömiä vauvoja jos teen työni hyvin. "Ahkera, reipas, kiltti, sosiaalinen, vastuuton, runkkari homo läskipaska"
ketä kiinnostaa. Kaikki siihen kuitenkin laittaa ne samat jutut.12036 - 3.10.2013 (arvosana: -2)

Vituttaa niin saatanasti, kun haluaisin käydä rippikoulun niinkuin kuka tahansa muukin, mutta ne saatanan mulkut omalta paikkakunnalta on kiusannu mua koko elämän joten en niitten kaa halua mennä mihinkään vitun leirille. Ja meidän seurakunta on NIIN SAATANAN PASKA ETTÄ KAIKKIEN PITÄÄ KÄYDÄ SE SAATANAN RIPARI LEIRIN KANSSA. saatana, mitä paskapäitä kaikki. Voisi mennä kaupungille, mutta kaikki on ventovieraita. Vanhemmat on nyt rippikoulua vastaan, koska mie haluan käydä sen, mutta pelottaa.
HAISTAKAA VITTU12256 - 16.12.2013 (arvosana: -2)

Vituttaa kun kiusataan koulussa. Kukaan ei tajuu mua, kaikki pitää mua vaan jonain vitun ämmänä. Jos sanon jotain vähänkin "outoa" niin saan kuulla siitä monta kuukautta. Eikä riitä että omanikäiset kiusaa, nythän kimpussa on myös jotain nuorempia kakaroita jotka ahdistelee koko ajan.12584 - 20.5.2014 (arvosana: -2)

Vittu olin ostamassa kännykkään gigantista suojakuorta joka suojaa näytön ja takakannen niin se paska oli loppuunmyynti niin menin autoon ja kännykkä tippu asfaltille ja siinä on nyt vitun kokonen halkeama perkele12650 - 21.6.2014 (arvosana: -2)

Kiusaaminen ja (perhe)väkivalta on vakava asia! Minua on kohdeltu huonosti jo monta vuotta, vaikka en ole tehnyt mitään väärää! Se repii sydämeni haavat koko ajan! Tuntuu pahalta ja tahtoisin ihmisten kuolevan tappoon tai onnettomuuteen ilman minun aikaansaannoksiani! Kukapa minua auttaisi, kun kaikki ihmiset vain kiusaavat, eli haukkuvat, syrjivät ja lyövät?!12987 - 16.12.2014 (arvosana: -2)

En oo koskaan ollu sellanen "ystäväihminen", en ole tykännyt kyläillä, en ole hyvä ystävystymään. Tapasin viisi vuotta sitten parhaan ystäväni, joka on nyt entinen kolmisen kuukautta tapahtuneen riidan jälkeen, joka kosketti koko ystäväpiiriä. Tämä ihminen oli mulle niin tärkeä, että ajattelin häntä siskona, jota en koskaan saanut. Kahden isoveljen kanssa eläneenä, sisko oli jotain ihanaa. Enkä edes liioittele jos sanon, että olisin antanut mitä tahansa anteeksi.

Mussa on niin paljon vihaa. Rakkaus on muuttunu siihen, että kuolispa koko ihminen pois. En ollutkaan sisko sille toiselle, ja kaikkein eniten mua satuttaa just se, ettei se ollu rehellinen mulle.

Vaikka sanotaan, että aika parantaa haavat niin tuntuu mahdottomalta päästä eroon tästä vihan tunteesta. Joskus oon tosissani ihan sitä mieltä, että itsemurha on ainoa ratkaisu. Masennusta on ollu yläasteelta asti, lääkitys on, terapiassa käyn, mutta tällä hetkellä olo on paskempi kuin pitkään aikaan. Ja tämä ihminen on osasyy.13664 - 26.2.2016 (arvosana: -2)

Vittu ku kaikki kattoo aina ulkokuorta siis lihavat ja rumat ihmiset unohdetaan ja kauniit pitää hauskaa!13717 - 15.4.2016 (arvosana: -2)

Osaako ihmiset kirjoittaa mitään ilman risuaitaa? Silloin vuonna nakki perseessä vihasin kun tuli nämä "lol" ja muut paskat käyttöön. Ärsyttää sana "some". #tyttöjenilta #finnishgirl #finnishboy #olenpinnallinenduckfacehuorajavituntyhmä13792 - 5.7.2016 (arvosana: -2)

Tulin töistä kotiin ja taapero istuu vasta pestyn maton päällä korviamyöten paskassa ja leikkii omalla pökäleellään minkä on vaipasta palasina kaivanut.. Koko vitun talo lemuaa paskalle.. Taidanpa mennä takas töihin...13799 - 10.7.2016 (arvosana: -2)

Vietän lähes kaiken aikani täysin yksin. Nään pahoja unia. Jos ei vituta niin itkettää13815 - 2.8.2016 (arvosana: -2)

Joku homo on käyttäny meijän nettiä puhelimellaan. En tiijä miten se on päässy meijän nettiä käyttämään kun olevinaan wifiin laitettiin salasana.

Mutta pässi oli käyttänyt google kauppaa meidän netillä joten pääsin hallinnoimaan sen latauksia.

Latasin sen puhelimen täyteen noloja tyttöjen pelejä. Nyt se pässi kun aukasee puhelimensa niin latausjonossa on 150 peliä latautumassa.

HF dickhead. 13808 - 20.7.2016 (arvosana: -2)

Vituttaa ku 11v veli sai samsung galaxy 7 tai jonku tälläsen sit minä haluisin iphone 6s koska mun iphone 5s meni paskaks ku meni vahingos järveen. Sit syy on se että "sulla ei oo rahaa, veljelläs on 1000 euroo tilillä". No vittu ei kai ku äiti pienestä pitäen laitto sen rahat tilille ja anto mun ala-asteel ostaa niil mummin antamil rahoil jotai rumii vaatteita h&m:n lastenpuolelta. vittuu.

Sit ku myytiin niitä kirpparilla nii tietenki äiti saa ittelleen ne rahat niist vaatteist vaik oon ostanu ne sillon joskus omil rahoil... Mä en vaa kestä! Ku haluun vaan ehjän puhelimen jolla voi soittaa ja olla wapis. Enkä haluu mitää samsungii koska haluun oikeesti vaan sen iphonen eikä oo järkee ostaa uutta iphone 5s jostai 200 eurolla koska mul oli se jo vaan haluun sen iphone 6s vittu!

Aina ne hokee et osta omilla rahoilla! No mistä mä vittu rahaa saan!? Oon 14 enkä kuulemma saa tehä kesätöitä jakamalla lehtiä koska meiän asunto tulis sotkuseks ku raahaisin niit lehtii autotalliin oottamaan jakamista. Vittu tää logiikka!

Viikkorahaakaan en saa. En saa rahaa, en puhelinta, en saa tehdä töitä... mitähän vielä?! Ai niin sit äiti vittu pakottaa joka päivä kesätreeneihin ku mä haluisin vaan olla! ja viettää aikaa kavereitten kaa! Itte ei jaksa mennä ees juoksulenkille niin kui se sit mulle väittää et ei sul oo lihakssii mee saatana nyt niihin treeneihin.

Sit joudun parin päivän pääst kolmannelle leirille joka kestää vittu viikon! -.- Aina ne hokee et ei oo nyt rahaa ostaa sulle mitää, nii miks ne sit käyttää rahansa johonki 300e maksaviin leireihin ja kesätreenien maksuun ku en ees vittu haluu niihin!!! Tekee yhteensä tyylii 1000e ne leirit ja kaikki nää treeni maksut. Halvemmalla vois ostaa mulle sen puhelimen.

Mulla on oikeesti vaan 20e taskus rahaa jonka sain mummilt nii miten saan muka 4 viikos iphone 6s?! Tarviin sen ennen koulun alkuu koska en oo menos minkää simpukkapuhelimen kaa kouluu. iha vitun noloo!

"Säästä rahaa säästä rahaa" No vittu ei oo mitää säästettävää ku en saa sitä rahaa mistää! pitäskö laittaa tiskit nii saan 2e viikos??? ei kiitos! Mun elämä on niin Saatanan paskaa! En voi kotookaan muuttaa ku oon 18 koska ei oo sitä vitun rahaa!

Kaveriki sai iphone 6s vaik sen vanha puhelin (iphone 5s) toimi viel ihan hyvin. Sit vanhemmat vaa jauhaa et sil ei oo veljee nii niil on enemmän rahaa ku meillä. No sit sanoin et ei oo mun vika et mul on paska lellitty pikkuveli joka saa kaiken! No eiköhän ne taas ala huutaan ja jauhaan kaikkee paskaa. Ei saatana! Miks elämän pitää olla niin saatanan vaikeeta!13904 - 8.11.2016 (arvosana: -2)

Oon älyttömän kyllästynyt koko elämääni. Hävettää valittaa, kun mulla on sinänsä perusasiat kunnossa - olen fyysisesti suht terve, minulla on kavereita, on koti ja perhe, on opiskelupaikka, jne jne.

Elämässä vain ei ole mitään todellista merkitystä. Tapan vain aikaa joka päivä nukkumaanmenoon asti. Mikään ei oikeasti kiinnosta, kaikki tuntuu turhalta ja teennäiseltä. Tuntuu mahdottomalta saada muihin ihmisiin todellista henkistä yhteyttä, joten en jaksa enää nähdä ketään vapaa-ajallani.Perhekään ei tunnu läheiseltä. Kävin terapiassa pari vuotta, mutta siitä ei ollut juuri hyötyä eikä minulla ollut mitään puhuttavaa. Mitäs vittua tässä sitten tekisi.14149 - 29.11.2017 (arvosana: -2)

Voiiii vittujen kevät, kyrpien takatalvi ja jeesuksen pääsiäinen!
Virkamiesruotsin suullinen osa tentitään huomenna. Koska olen vähän hajamielinen, niin todellakin pitää kirjoittaa mitä aikoo sanoa, ja kääntää se suomeksi koska ei voi vain paperilta lukea.

Tänään sitten käänsin vielä "puheeni". Yhteensä kirjoitteluun mennyt jotain 8 tuntia. Ei mikään leipälaji tuo ruotsi, mutta pakkohan sekin on joskus suorittaa. Kopioin tuotostani tikulle. Word kaatui, ja onnistui vielä hävittämään tekstini vaikka olin sen tuhanteen kertaan tallentanut.
Hauskintahan tässä on se, että tätä selitystä ei jumalauta usko kukaan.

Kello on nyt 22:52, vieläkö kerkeisi tekemään uusiksi... (kysymys on retorinen, tämä julkaistaan tentin jälkeen)14837 - 17.5.2022 (arvosana: -2)

Älä mene välttelemään ihmisiä, tiedän mistä on oikein kysymys, joten voit lopettaa tyhmiä pelejä!14958 - 25.5.2024 (arvosana: -2)

En pääse eroon kontrolloivasta äidistäni, en edes välien katkaisemisen jälkeen.

Äitini puhuu kuin lapselle, hän kohtelee kuin lasta, lahjoittelee tavaraa jota en tarvitse tai halua, pakotti nuorena ottamaan rahaa vastaan vaikka halusin pärjätä omillani, änkeää monta kertaa vuodessa luokseni ja siivoaa kaikki paikat lattiasta kattoon (asuntoni ei ole sotkuinen. Minun siivoukseni, oli kuinka puhdasta tahansa, ei koskaan kelpaa hänelle!).

Olen normaali työssäkäyvä mies ja pärjään hyvin. Minulla on ystäviä ja harrastuksia ja vakituinen toimeentulo. Mutta mikään ei kelpaa äidilleni. Hän on koettanut kylvää eripuraa minun ja ystävieni väliin mm. väittämällä että he varastavat minulta. Opiskeluaikoina hän koetti vihjailla, että kämppikseni (hyvä ystävä myös) käyttää minua hyväkseen siivouttamalla yms.

Hän ei tykännyt yhtään opiskelupaikastani, vaan koetti neljän vuoden ajan saada minut vaihtamaan lääkikseen. Saatuani ensimmäisen kesätyöpaikan, hän ei ollut iloinen vaan moitti minua siitä miksen hakenut kesätöitä vanhempieni paikkakunnalta.

Riippumatta missä vaatteissa ja kengissä menen käymään, hän aina moittii miten huonoja vaatteeni ovat ja yrittää pakottaa minut mukaan vaatekauppoihin. Hän myös pari kertaa vuodessa järjestää "vaatesulkeiset" joissa riisuudun kerta toisensa jälkeen alasti hänen ja isän läsnäollessa ja sovitan vanhoja vaatteita ja minusta otetaan mitat. Kun tämä alkoi nuorena vaivata minua enkä halunnut, hän sanoi "meidän on pakko pitää vaatesulkeiset, nyt ei saa sanoa ei!" ja jos edelleen kieltäydyin niin alkoi syyllistävä ulina miten multa loppuvat vaatteet enkä saisi kulkea rääsyissä kadulla. Olin kolmekymppinen kun vihdoinkin pystyin kieltäytymään sulkeisista ja silloinkin se oli lujassa.

En haluaisi todellakaan ajatella äitiäni, mutta päivittäin hän ja käytöksensä tulee mieleen. Saan raivokohtauksia, enkä kykene lopettamaan ajatusvirtaa. Menneisyydestä kumpuaa aina milloin mitäkin tapauksia mieleen.

Isäni on vihjeetön ja varmaan jotenkin autistinen tapaus. Hän karttaa konflikteja. Olen yrittänyt isälle puhua, mutta hän ei ymmärrä miten paha minulla on olla äidin käytöksen takia. Kun 29-vuotiaana halusin lähteä muutamaksi kuukaudeksi työskentelemään Japaniin, pelkäsin kuollakseni että miten kerron asian äidilleni. Isän kanssa juttelin ensin asiasta, ja hän lupasi olla tukena sitten kun kerron. Loppujen lopuksi jäin sitten kuitenkin tilanteessa yksin: isä katsoi telkkaria äidin raivotessa minulle. Kun äiti kysyi häneltä "no mitä mieltä sä oot tästä?" niin isä vastasi sopertaen "no...mies tekee mitä tekee...nii" eikä hellittänyt katsettaan televisiosta.

Joka kerta kun olen koettanut keskustella äitini kanssa siitä että mikä minun mieltäni painaa, hän loukkaantuu verisesti ja syyllistää minua. Hän itkee tai itkuraivoaa ja kääntää asiat niin että minä olenkin se kaiken pahan aiheuttaja. Hänhän on vain yrittänyt auttaa ja tehdä kaikkensa jotta minulla olisi hyvä olla.

Olen koettanut kirjoittaa lukuisia kirjeitä hänelle, joissa voin kertoa tunteistani asiallisesti ja järjestelmällisesti ilman keskeytyksiä. Äiti ei halua kirjoittaa takaisin, koska kuulemma mummoni sanoi aikoinaan että painettu sana pysyy, ja ei saa kirjoittaa mitään mistä toiselle voi tulla paha mieli jälkikäteen. Jokaisesta kirjeestäni äiti on nostanut porun ja syyllistänyt minua ja väittänyt että kirjeeni ovat aivan kauheita.

Syyllistäminen on hänen parhaita kasvatuskeinojaan; itsetuntoni on aivan maassa, alisuoriudun kaikesta (on itseasiassa ihme että valmistuin tai sain töitä, molemmista kiitos ystäville jotka tukivat!), monesti mietin itsemurhaa tai ainakin kuolemaa. Olen seurustellut vain kerran 23-vuotiaana ja sekin suhde kesti vain pari kuukautta ennenkuin tyttöystäväni jätti minut. En jaksa ajatella seurustelun mahdollisuuttakaan, koska vihaan itseäni ja pidän itseäni epäviehättävänä ja kyvyttömänä parisuhteeseen. Toisaalta myös pelkään että löydän jonkun kammottavan pirttihirmun.

Äidin suojeluvietti on aina ollut ylikierroksilla. Ollessani 23v, kävimme tädin luona. Täti oli pihalla jutellut äidilleen että he ovat miettineet mökin vuokraamista ensi kesäksi Virosta, ja että vanhempani olisivat sinne tervetulleita käymään. Äiti oli välittömästi raivostunut ja huutanut tädille "TARKOITATKO ETTEI *MINÄ* SAA SINNE TULLA!!?!?" ja lähtenyt välittömästi sisälle, kiukutellen kaikille jotka olivat huoneessa ja uhannut että nyt lähdetään täältä samantien pois. Tilanne saatiin kyllä rauhoittumaan, mutta tapaus jäi ainiaaksi mieleeni. Täti myöhemmin kertoi minulle kahdenkesken, ettei tietenkään tarkoittanut etten minäkin saisi sinne tulla, mutta ei hän nyt vanhemmiltani kysele mitä aikuinen mies haluaa tehdä kesällä, vaan olisi kutsunut minut ihan kysymällä minulta itseltäni.

Lukemattomia kertoja minua on raahattu milloin minnekin sukulaisten luo vain ilmoittamalla minulle aikataulu eikä kysytty lainkaan että olisinko itse halunnut tehdä lomillani jotain muuta. Sukulaisten luona on pakko käydä, jotteivät he loukkaantuisi (tosin väitteessä ei ole perää).

Silloin kun äidin vanhemmat vielä elivät, niin meitä lastenlapsia kiellettiin riehumasta tai pitämästä minkäänlaista elämää, koska "mumma ja paappa hermostuu". Kahdesti kävi niin, että kun mummolassa osoitin mieltäni jostain, niin äiti löi heti. Tapaukset järkyttivät mieltä. Muutoin meillä ei oltu väkivaltaisia.

Miettiessäni alanvaihtoa ja uutta opiskelupaikkaa 300 km päässä vanhempieni kotoa, äiti asettautui poikkiteloin ja pauhasi minulle neljän päivän ajan "mitä jos sä epäonnistut pääsykokeessa? Mitä sä sitten siellä ***:ssa teet? Sä et tunne sieltä ketään ja oot yksin siellä!" Kerrottuani että tunnen kyllä monia ihmisiä, äiti sanoi "ei ne ehi nähä sua kun ne on töissä!".

Tuon jälkeen sain tarpeekseni ja katkaisin välit äitiini. Nyt olen 38. Katkaisin välit äitiini neljä vuotta sitten enkä ole käynyt vanhempieni luona. Isän kanssa ollaan väleissä ja hän käy luonani muutaman kerran vuodessa. Isä yrittää joka kerta maanitella minua palaamaan entiseen, koska äiti kuulemma itkee joka päivä ja hänellä on jatkuvasti paha olla, eikä isä jaksa katsella sitä. Kysyessäni, että kuinkas paljon herra itse on tehnyt asian eteen, niin hän meni vaikeaksi ja änkytti "no...kyllä mä oon koettanu pitää tätä perhettä kasassa...oon mä jutellu sille mutta ku se suuttuu joka kerta". Ukko on täysin pihalla ja täysin avuton. Hän on aina odottanut konfliktitilanteissa, että joku muu ratkaisee ongelmat.

Äiti lähettää minulle monta kertaa vuodessa kirjeitä ja kortteja. Isän mukana tulee aina kirjeitä ja tavaraa, eikä isä kieltäydy olemasta kuriiri. Kirjeiden teksti on sitä samaa kuin aina: hän kertoo aina miten hirvittävän paha hänellä on olla ja että elämänilo on kaikonnut ja miten valtavasti hän kaipaa minua. Yhdessäkään kirjeessä ei ole sanaakaan MINUN pahasta olostani, hän ei piittaa minun tunteistani mitään. Viimeksi käydessäni isäkin koetti sanoa että eikö tälle tilanteelle voi mitään tehdä, tässä ehditään kaikki kuolla kohta. Tuon jälkeen olen ollut entistäkin ahdistuneempi ja masentuneempi.

Laitoin tänä vuonna poikkeuksellisesti äitienpäiväkortin. Isä kertoi seuraavana päivänä, että äiti oli aivan hyppinyt onnesta saatuaan sen.

Kuulin joskus väitettävän että välien katkaisu auttaa narsistin kanssa. Ei auta tarpeeksi. Pohdin silti äitiä joka päivä, en haluaisi mutta ajatukset vain menevät alati häneen. Äiti kasvatti minusta oman egonsa jatkeen. Koko lapsuuteni ja nuoruuteni häpesin itseäni ja koetin miellyttää jotta äidillä ja isällä olisi parempi olla. Minusta tuli jo päiväkodissa kiusattu, koska olin liian kiltti ja miellyttämishaluinen, enkä laittanut vastaan. Kiusaaminen jatkui kunnes lukion toisella alkoi vähentyä. Kiusaaminen oli eniten syrjintää ja nälvimistä. Minulla on vahva erilaisuuden ja kelpaamattomuuden kokemus. Nuorena vihasin itseäni ja ajattelin olevani viallinen. 25v jälkeen asiat ovat hiljalleen menneet parempaan suuntaan, mutta itsetuntoni on edelleen huono.

Äitini siskot ovat kuunnelleet ja ymmärtäneet minua. He yrittivät vuosikausia puhua äidilleni järkeä. Tätini kävi kerran luonani, ja kuultuaan tästä äitini oli kuulemma itkenyt "miksi täti saa käydä X:n luona, mutta oma äiti ei saa?". Molemmat tädit ovat luovuttaneet jo vuosia sitten, koska äitini ei kuuntele. En syytä heitä, he yrittivät kaikkensa. Kummitäti kertoi erään kerran olleensa juttelemassa äitini kanssa ja koettanut puhua järkeä ja kieltänyt häntä soittamasta. Äiti oli ensin ymmärtänyt, mutta yhtäkkiä vartin päästä parahtanut "ei, mun on nyt pakko soittaa X:lle".

Faktalaatikko: olen 38v mies, ainoa lapsi. Isä 76v, äiti 67v. Minulla on todettu keskivaikea jaksottainen masennus, yleistynyt ahdistuneisuushäiriö, paniikkihäiriö, OCD-oireita, nuorempana oli paranoian oireitakin ja dissosiaatiohetkiä, itsemurha-ajatuksia 16v lähtien ajoittain. Terapiassa käyty ikävuosina 28-30, auttoi vähän löytämään omaa itseä muttei suurta parannusta oloon. Vanhemmistani kumpikaan ei ole alkoholisti tai huumeongelmainen, fyysisistä tarpeistani huolehdittiin aina lapsena hyvin eikä minua ole koskaan jätetty heitteille. Perheessäni ei ole ollut fyysistä väkivaltaa, ellei muutamaa läpsäisyä äidin taholta oteta lukuun. Kummallakaan vanhemmallani ei ole mitään diagnooseja, koska päänuppitohtorille meno on häpeä ja heissä ei ole mitään vikaa.

Välillä toivon omaa kuolemaani ja välillä äidin. Luonnolliseen poistumaan on vielä aikaa; äidin vanhemmat elivät 93- ja 96-vuotiaiksi.

En tiedä itsekään miksi kirjoitin. Kai tämä on avunhuuto, jos vaikka joku keksisi jotain. Kiitos, jos luit tänne asti.15008 - 13.3.2025 (arvosana: -2)

Olet kiusaaja! Tämän takia sinusta puhutaan pahaa koko kaikille
sivuistoille!14997 - 1.2.2025 (arvosana: -2)

Kadotin passin Vietnamissa, myöhästyin 1500 euron lennolta ja sain ruokamyrkytyksen63 - 12.6.2009 (arvosana: -3)

Vituttaa, kun lopetin duunini vuoden alussa, kun pomo vitutti ja halusin tehdä selväks että paskaa en kuuntele! ..nyt sit tän lama-helvetin myötä ei ole duunia! ..which is nice, koska on kesä! :)106 - 13.6.2009 (arvosana: -3)

Vittuku ei pääse kattoon Metallicaa!512 - 22.6.2009 (arvosana: -3)

Isäni on äärimmäisen ärsyttävä.

Jos kirjoittaisin kaikesta, siitä syntyisi jo pieni romaani.

Ensinnäkin hän valittaa ainaista rahanpuutetta, mutta ei sitten millään ymmärrä että tupakka ja alkoholi vievät hänen pienestä, noin 1000e kuukausipalkastaan 500-600 euroa kuussa. Loput menevät bensaan ja pieniin ostoksiin joita hän tekee kaupassa asioidessaan.
Pari päivää sitten hän alkoi valitta tupakan hinnan noususta. Sanoin että säästäisi kummasti jos lopettaisi sen. Hän tyhmänä ihmisenä rinnasti tupakoinnin heti syömiseen. "Mitä vielä pitäisi lopettaa kun hinnat on korkealla? Syöminen?"

Nyt näin juhannuksen jälkeen hän valitti jotain että kun hänellä oli niin hirveän yksinäinen juhannus. Äiti oli töissä lähes koko viikonlopun ja vain pikkuveljeni oli paikalla. Itse vietin juhannusta tyttöystäväni luona. Pitäisi sanoa hänelle että voi miettiä vastausta tähän ihan itsekseen ja vihjata että ratkaisu ei löydy pullon pohjalta. Pikkuveljeni mukaan hän hoippui joka päivä. Tunnetusti hän myös nauttii aina räyhäviinaa ja on aina välittömästi vihainen. Hän on myös väkivaltainen, hakannut äitini monesti.

Hän ei ymmärrä mitään muiden motiiveista, sillä "vain hän on aina oikeassa" asenteella ei muuhun pysty. Hän suuttuu välittömästi jos jokin hänen suunnitelmansa ei mene hänen suunnitelmien kanssa yhteen.

Hän on äärimmäisen laiska jos ottaa yhdenkin oluen. Kaikki talon työt jäävät minun ja pikkuveljeni kontolle ja isäntä ottaa kaiken kunnian. Ja kehtaa vielä valittaa kuinka rankkaa hänellä on kun pitää töissä käydä ja kotonakin kaikki työt pitää tehdä. Paskanmarjat. Hänen työpanoksensa viikossa on lähinnä sen verran että hän käy kolmena päivänä viikossa töissä ja ryyppää loput 4 päivää.

Vaikka olen täysi-ikäinen, joudun piilottelemaan juomisiani. Hän suuttuu jopa siitä että juon yhden juoman saunajuomaa. Onneksi hankin sen lukollisen kaapin.
Siskoni on myös täysi-ikäinen, 21, ja hän ei voi polttaa isäni aikana koska tämä vetää siitä tolkuttomat pultit.

En jaksa enempää valittaa tälle illalle.795 - 7.7.2009 (arvosana: -3)

Voi saatana kun on ihmissuhteet päin persettä! Perhe, ystävät, kaverit, miehet... Kaikki kohtelee mua niin vittumaisesti ja ärsyttävää on ko en tiiä minkä helvetin takia???!! Nii ja sit itte koitan olla oikeen kaksnaamane ja nii kiltti ja ystävälline heit kohtaan, mut saa nähä kuin kaua tätä kestän :):

952 - 4.8.2009 (arvosana: -3)

Vituttaa koska olen ollut koko loman yksin!
Kaverit ei enää soita, niinkuin ennen.
Saan kuulla myöhemmin, että oli kivat pirskeet jossain, johon minua ei taaskaan pyydetty, ennen oli toisin...olin aina mukana menossa.

Vituttaa, kun ei voida suoraan tulla sanomaan, ettei minun seuraani kaivata, sitä vaan odottaa että joku soittaisi ja pyytäisi mukaan, mutta ei.

Ja sitten vituttaa sekin, kun soitan ja puhelimessa sanotaan "voi anteeks, mä en nyt voikkaan, kun olen siellä ja täällä" vittu!

Vittu en ole edes mitään tehnyt tai sanonut pahasti ikinä!
Kiva sitten tulla tälläiseksi vitun säälittäväksi paskaksi! HVEdelliset       Seuraavat