9207 - 10.7.2012 (arvosana: -33)

Vihaan vanhempiani, olen 18-vuotias poika, isäni on raivohullu juoppo ja luulen että sekä isäni että äitini vihaa minua, isäni kanssa olen huonoissa väleissä enkä tunne oloani mukavaksi hänen seurassaan, joskus kännissä se huutaa ja haluaa loukata minua esimerkiksi kertomalla kuinka paska olen asioissa joista tykkään. Luulen että hän on jollakin tapaa kateellinen minulle ja vihaan sitä, ahdistaa aivan vitusti kun en uskalla tehdä asioita joista tykkään kun pelkään että hän loukkaantuu ja tuntee olevansa jollain tapaa huonompi. Äitini on kusipää joka ei ole ikinä kannustanut minua missään, olen aina se huonompi kun verrataan johonkin. vanhempani ovat riidelleet vuosia, joka päivä, joka vitun asiasta. Voin varmuudella sanoa että heidän takiaan olen tälläinen säälittävä paska.

9177 - 6.7.2012 (arvosana: -63)

Raivostuttaa ihmiset jotka valittelee kuinka niillä menee paskasti, ja mun pitää kuunnella niitä, ja sitten ku ite kertoo jotain omista asioista niin sitten ne on sillee mmm nii aa aha nii just ahaa, yms. Haistakaa vittu.

Vituttaa myös kun sisarukset kohtelee mua ku jotain paskaa. Katkasen noihin välit ja kaikki yhteydet heti kunhan muutan pois. Vaikuttaa aina siltä ku niitä ei kiinnostais ollenkaan miten voin. Ei varmaan huomais vaikka makaisin pari kuukautta kuolleena keskellä lattiaa.

9157 - 3.7.2012 (arvosana: -65)

Mä suutuin just mun parhaalle (ja ainoolle) kaverille aika pahasti, koska mä oon ajatellut, että edes se ymmärtäis miltä musta tuntuu (tää kaverittomuus + koulussa menee huonosti + entisen parhaan kaverin kiukuttelu ja mustasukkasuus + äidin juominen + muutama muu pikkujuttu) kun kukaan muukaan ei ymmärrä, mutta ei sekään ilmeisesti. Eikä kukaan myöskään hyväksy mua semmosena, mikä oon, joten kaikki mun kaverit ja muut tärkeet ihmiset on kadonnut mun elämästä viimeisen vuoden aikana. Kukaan ei kuuntele mun mielipiteitä ja jos kuuntelee, ne haukutaan aina ihan pystyyn, mun valintoja ei kunnioiteta (esim. jos vaikka haluaisin koiran, kaikki olisivat heti sitä vastaan ja yrittäisisvät käännyttää mut myös sitä koiraa vastaan) ja muutenkin musta tuntuu ettei kukaan tiedä mun olemassaolosta.

Mä en tiiä yhtään, mitä mun pitäis tehdä itteni kanssa. Mä en halua elää tälleen..

9112 - 26.6.2012 (arvosana: -48)

Voi luoja en enää kestä asua kotona perheen luona. Huutoa, jatkuvasti huutoa ja veljet on jokainen jonnempia kuin laki sallii. Jokainen huutaa jatkuvasti, veljet roikkuu kylillä, polttaa tupakkaa, kouhottaa, sotkee, paukuttaa tietokoneen näppäimistöä niin kovaa että se todellakin kuuluu huoneeseeni ja huutaa kaikesta ja tuosta kaikesta myös tietty äitini huutaa, yltyypä myös isäni joskus huutoon. Tähän päälle lisätään kaksi koiraa ja veli, joka on lapsellinen, kouhottava ja sanoinko jo lapsellinen ja vastuuton, pikavippejä ottava vakituisen ammatin omaava henkilö, joka ajaa vastuuttomasti ja tuntuu kuluttavan kaiken rahansa turhuuksiin?

Ja mitä vitun vaikeaa on vetää sitä vessanpönttöä? Ovea ei jakseta laittaa kiinni juuri koskaan, useimmiten se pönttö jää vetämättä ja miltei poikkeuksetta kukaan ei koskaan edes pese käsiään. Hygienia on muutenkin ties mistä. Ja sitten jos jollekin joskus asiasta mainitsee tai avautuu, niin vastaus on aina tyyliä "NO PARASKIN PUHUJA, VALIVALIVALI HUUTOHUUTOHUUTO ITSEKIN OOT SURKEE LAPSI VALIVALI MITEN KEHTAAT VALITTAA MULLE ET ITEKÄÄN TEE MITÄÄN OIKEIN HÖHÖHÖHÖHÖ." Talo on muutenkin sotkuinen eikä tänne ketään edes kehtaa pyytää. Kuka nyt haluaisi mennäkään vessaan, jonka lukko ei toimi?

En kestä tätä enää. Tällä hetkellä odotan niin, niin paljon sitä että muutan syksyllä omaan asuntoon, tai no kämppiksen kanssa. Äitihän on tietty joskus kysellyt, että tulenhan käymään usein, mutta jos nyt ihan totta puhutaan, niin en todellakaan aio käydä täällä yhtään sen enempää kuin on tarvis. Sanoisinko, että ensimmäinen käynti syksyn jälkeen tapahtuu jouluna ja senkin vierailun yritän pyhittää lähinnä kavereille. Olen jo nyt hyvin jyrkästi ilmaissut isäpuolelleni, että hänellä ei ole mitään asiaa mun luokse kesän jälkeen. Nyt alkaa pikkuhiljaa tuntumaan siltä ettei luokseni ole tervetullut perheestäni kukaan.

Ja edelliseen vielä lisätäkseni, että en enää koskaan, koskaan, lainaa kenellekään rahaa. Tälläkin hetkellä äitini on velkaa 520€ ja veljeni 90€. Kohta voisin laittaa korkoja taas tulemaan, siinäpähän sitten itkeköön.

9083 - 23.6.2012 (arvosana: -107)

Vituttaa kun sisko aina lupaa kaikkea, sitten unohtaa lupauksensa, ja kun muistutan nii se sanoo että ei jaksa sittenkää. Aina sanoo että lähetäämpä sinne ja sinne ja käyään siellä ja siellä ja sitten sanoo että ei jaksakkaan.

Vitun ärsyttävää!

9081 - 22.6.2012 (arvosana: -49)

Vituttaa ku lähen vanhempien kaa Prahaan parin viikon päästä. Ei se matka vituta vaan se, että kuinka stereotyypisen turisteiks mun vanhemmat muuttuu ulkomailla. Reppu täynnä juomapulloja, karttoja, sämpylöitä ja käsipyyhkeitä ku eihän niihin paikallisiin vessoihin voi luottaa niin. Se myös vituttaa et ku sattuu tulee sit nälkä niitten sämpylöitten jälkeen niin tottakai pitää turvautua siihen perus McDonaldsiin. Miks vitussa ei mennä vaikka koittamaan paikallista ruokaa ku kerta siellä ollaan? Alko kyrsii viime kesäsen Amsterdam reissun jälkeen toi homma, koitan puhuu niille järkee.

9052 - 19.6.2012 (arvosana: 6)

Vituttaa pikkuveljeni. Ai miksikö? No siksi, että tää pikku apina syö KAIKEN mitä pullaa muistuttavan naamataulunsa eteen saa. Ihan kaiken. En nyt tarkoita sitä, että \"yhyy veli söi mun karkkipäiväkarkit\" vaan ihan oikeasti sitä, että mulle ei jää mitään koska se syö kaiken. Jumalauta sitä jätkää on jo viety ravintoterapeutille, mutta eihän tää herranterttu kuuntele sellaisia.

Aamulla iskä oli jättänyt meille kympin keittiön pöydälle, että saisin ostettua meille jotain syötävää. No eikös veljeni ottanut rahat ja ostanut niillä karkkeja ja sipsejä ja veteli ne alle puolessa tunnissa. Ja vielä kehtasi väittää, ettei tiennyt rahojen olevan päiväruokaa varten!

Nytkin tuolla alakerrassa jääkaappi kolisee ihan lupaavasti. Mitäköhän sieltä tällä kertaa lähtee?

9043 - 18.6.2012 (arvosana: -50)

Onko kenenkään muun isä todellinen lapsellinen käytökseltään?
Sellainen keski-ikäinen äksyilijä, joka pelkää aina pahinta?
Ulkona alkaa satamaan ja isän piti tehdä siellä ulkona jokin homma, kauhea mököttäminen ja ovien paiskominen ja muille perheenjäsenille tiuskiminen kun ei voikaan tehdä sitä hommaansa.

Ja aina pitäisi syödä terveellisesti, sipsipussi jonka syön noin kerran kuussa on kuulemma kamalaa myrkkyä elimistölle. Itsehän hän ei koskaan syö äidin tekemiä ruokia vaan mussuttaa aina vaan sitä leipää, jonka päällä on perunasaalattia ja kyytipojaksi kaupan mikromaksalaatikkoa ja mansikkarahkaa. On siinäkin ruokavalio.

Ja kaikki kaverit, jotka joskus erehtyvät käymään meillä, on isän mukaan hulttioita, joista pitäisi pysyä erossa. Sama veljien kavereiden kanssa, hulttioita ja juoppoja kuulemma kaikki.

Tässä sen olen oppinut ainakin että jos itse saan joskus lapsia niin en todellakaan aio käyttäytyä kuin isäni.

Ja isäni ei myöskään pidä veljeni vaimosta ja näin ollen heidän lapsensa on kuulemma omituinen ja retardi, kun pikkulapsi ei uskalla puhua isälleni (Ikää 3v). Voi morjens, kuka täysjärkinen edes sanoo tuollaista lapsesta??

Ja isänihän ei ole koskaan väärässä, hänen kanssaan ei todellakaan kannata alkaa väittelemään, vaikka olisi kuinka varmoja todisteita siitä että hän on väärässä, tulet silti häviämään väittelyn.

Ja se kerta kun kerroin vanhemmilleni että ajan prätkäkortin, äitini oli asiasta suht' iloinen mutta isäni... Huhhuh!

Heti kauhea kähinä kuinka tulen saamaan surmani koska tulen kuulemma 100% mahdollisuudella ajamaan sen prätkän päin hirveä tai peuraa. Tämä oli silloin helmikuussa. Vieläkin jaksaa selittää että " Oisit ny vaan myyny sen pyöräs, ei sulla oo varaa pitää sitä..." Sanoo noin vain sen takia koska hän pelkää aina pahinta. Tuntuu melkein kuin eläisin tynnyrissä, kaikki on kuulemma niin vaarallista ja kaikki ovat kadulla vastaankävelijät ovat psykopaattisia murhaajia.

Kunpa pääsisi jo muuttamaan pois täältä, huoh. Ja ikääkin on jo sen verran että iso poika olen jo. Alkaa jo nyppimään tämä kohtelu, joka soveltuisi paremmin 13-vuotiaaseen.

9007 - 13.6.2012 (arvosana: -69)

vituttaa, surettaa ja ahdistaa. eniten ahdistaa.

isäni on ollut monta vuotta lievästi alkoholisoitunut ja siitä ollaan erolapsina saatu siskon kanssa kärsiä monet vuodet. äiti on isää haukkunut tämän takia koko lapsuutemme sekä nuoruutemme ajan. nyt kun isäni on selvänä (alkoholin aiheuttaman sisäelinongelman takia), äitini on alkanut tissuttelemaan pitkin viikkoa. hän tulee aivan liian helposti känniin ja on todella ilkeä (verbaalisesti, joskus myös fyysisesti)

eniten sääliksi käy neljävuotiasta pikkusiskoani, joka joutuu tuon kaappijuopon kanssa vielä monta vuotta elämään. itse pääsen vuoden päästä pois.

ahdistaa, kun kukaan ei voi/tee asialle mitään.

8989 - 11.6.2012 (arvosana: -34)

Mä laitoin jumalauta välit poikki kokonaan mun siskooni. Vituttanut jo monta vuotta sen alentuva ja halveksiva käytös mua kohtaan. Kaikesta mun tekemisistä se saamarin lehmä keksii jotain sanomista, joka asiaan pitää puuttua. Ei niin pientä asiaa josta silla akalla ei olisi mielipidettä, ja aina kaikki on väärin.

Mutta se jumalauta meni nyt yli mun käsityskyvyn, kun edes mun naimisiinmenoni ei "kelvannut", käytiin näet vihillä salaa ja ilmotettiin vasta jälkeenpäin.
Nyt se haukkuu miten törkeitä me ollaan, kun niin tehtiin. Edes naimisiinmenostani en saanut sen mielestä olla onnellinen, koska hän ei hyväksynyt sitä, voi vittu. Mun olisi varmaan pitänyt kysyä siltä lupa, saatana.

Niin ja sekin vielä, kun oltiin niin tärkeitä attä ostettiin omakotitalo, sekin oli väärin- Ja siitäkös riemu repesi, nyt se helvetin ämmä on haukkunut mut sukulaisia myäten, että mä sekoan päästäni velkataakan alle.
Minkä vitun velkataakan, talo on meidän oma, kunhan tuon kahdenkymmenen tuhannen lainaosuuden olen maksanut.

Mä hieman epäilen että se on kade, ja katkera siitä. Tähän asti olen ollut pikku yksiössä elävä sinkku, joka oli vielä eronnut ja miehetön.

Ja sitten mennä prätkäytin naimisiin ja ostin vielä talon mieheni kanssa. Kateus vie kalatkin vedestä, ja taitaa olla totta.

Mutta miten jumalauta jotkut tekee sen, että valkoisen ne vääntää mustaksi, totuuden vääräksi? Sitten kun vihdoin puolustin omia ihmisoikeuksiani, ja itseäni enkä alistunut ainaiseen tölvimiseen, nyt olen mielenviikainen ja hermoheikko.

Vittu 20 vuotta olen katsellut sen touhuja, antanut anteeksi lukemattomat törkeydet, nyt se on loppu, totaalisesn loppu. Mä annoin sen huseerata, koska ajattelin että rauhottuu se siitä joskus. Saatana, ämmä on viiskympinen ja vaan pahenee.

Kiitos, helpotti, että sai avautua.