4907 - 16.12.2010 (arvosana: -62)

Joo-o. Taas vituttaa pitkästä aikaa oikein kunnolla. Tällä kertaa syypäänä nainen.

Oon aivan umpikusessa yhteen mun todella hyvään ystävääni, jonka oon tuntenu jo melkein puoltoist vuotta. No sit yks ilta mä tunnustin sille mun ihastumiseni. Se suhtautu asiaan hyvin ja sano et se on todella imarreltu ja kaikkee, mut se on itte lätkässä toiseen hemmo. Nykyään ne seurustelee. Ei siinä mitään, tunnen päässeeni siitä yli mut silti jotenkin tuntuu sellanen pieni kaipuu sydämmessä... On se rakkaus tappavaa. Vittuun koko parisuhdepaska. No, elämä jatkuu. Kiitosta vaan ja näkemisiin.

4892 - 11.12.2010 (arvosana: -78)

On uskomatonta, kuinka koko ajan voi ajatella vain sitä, että on ikävä. Poikaystäväni, jonka kanssa olen juuri menossa kihloihin, asuu nyt reilun 400 kilometrin päässä. Huh huh, että ottaa voimille. Onneksi on kuitenkin netti ja kännykkä, mutta.. Se ei ole todellakaan sama asia kuin että toinen olisi tuossa vieressä, jonka kanssa saa vain olla ja nukkua.

Olen kyllä keksinyt keinon, millä ajattelen vähän vähemmän tätä asiaa. Pitää tehdä paljon asioita koko ajan. Olen koulussa ja koulun jälkeen saatan mennä töihin. Viikonloppukin menee töissä terveyskeskuksessa eli koulua ja töitä ilman vapaapäiviä välissä.

Loppujen lopuksi siitäkin tulee vaan ongelmia, kun ei henkisesti enää jaksa mennä tukka putkella.

4887 - 9.12.2010 (arvosana: -69)

tsii!

ihan älytöntä. oon ollu erääseen mieheen hullaantunu jo kohta vuoden, tosin välissä tunteet kylmeni ku en nähny tätä tyyppiä varmaan puoleen vuoteen enkä juuri saanu vastakaikua, tai ainakaa en tulkinnu sitä sellaseksi. olen aina ollu hyvä puhumaan ja sosiaalinen tyyppi, ei oo vaikeeta ollu ennen mennä miehille juttelemaan mutta huh huh jäädyn niin totaalisesti kun tää alkaa puhumaan mulle, eikä puhettakaan että voisin saada sanaa suustani jos menisin ite puhumaan sille. Mitä vittua?

Tää tapahtuu nyt ensimmäistä kertaa mulle etten pysty ees väkisin jotain small talkia heittämään, mä vaan jäädyn niin pystyyn. Aivot ei toimi ja päässä jyskyttää vaan että mitä vittua tapahtuu, miksei mun suusta tuu ulos sanoja?

Pelottavaa, sillä haluaisin tutustua tähän mieheen, mutta miten se onnistuu kun kuulostan hänen seurassaan ihan aivovammaiselta apinalta. Tai miltä vaan, joka saa aikaiseksi vain katkonaisia erillisiä sanoja ja tyhjää tuijotusta.

Luulin jo, että tää ongelma olis menny ohi sen jälkeen ku tunteet välissä viileni, mutta tänään tää tuli sanomaan mulle jotain ihan tavanomaista ja mä sain suustani vaan pari sanaa jotka luultavasti pysty tulkitsemaan jonkin sortin vittuiluksi vaikka ei kyllä ollut yhtään tarkoitus. Perkele.

4886 - 9.12.2010 (arvosana: -68)

Vituttaa kun olen ns "erakko-luenteinen".
Viihdyn siis enemmän yksikseni kuin ihmisten kanssa.
Mutta on niin perseestä vaan kun ei osaa enään luoda suhteita muihin ihmisiin (saada kavereita tai muijaa itselleen).
En osaa edes puhua enään kunnolla, vituttaa myös suunnattomasti kun
on tälläinen saatanan möreä neekeribassoääni, ettei siitä saa kukaan selvää ja koneella istuminen on tuhonnut keuhkot ja sen takia puhun aina hiljaa, örisen siis.

Olisi niin kiva saada joku tyttöystävä, mutta kun nyt oon vaan tälläinen "mörökölli" muiden silmissä. Olisi vaan niin ihanaa
katsoa joku muija kainalossa telkkaria kaksistaan ja kuherrella siinä ohessa, olla täysin rakastunut.
Huhhuh...

Vituttaa siis olla 19v, asua kotona, huoneen seinät jotain lastulevyä että varmasti kuulee mitä puhuvat tai tekevät.
Ei mitään yksityisyyttä.

Ja olen ihastunut yhteen muijaan aika pahasti, olen vaan ajatellut sitä päivät ja yöt. Se asuu parin kilsan päässä meiltä ja se kävelee aina joskus tosta meidän talon ohitse.
Oon ajatellut pyytää sitä ulos tjsp, mutta se vaan on ongelmana kun jos vaikka näen sen muutaman sadan metrin päässä ja ajattelen että nytpä käyn kysymässä lähtisikö ulos mun kanssa niin mun sydän alkaa hakkaamaan saatanan lujaa, suu täynnä sylkeä ja ns "porukurkussa" eikä puheestani saa mitään selkoa.
Mutta uskon silti että joskus sen muijan vielä saan.

Sitten kun ajattelen tuttuja, jotka seurustelevat ja ovat mielestäni "ei niin hyvännäköisiä" mutta seurustelevat silti ajattelen että hetkonen; "Jos noilla urpoilla on muija, miksei mulla vois olla?"

Onneksi olen enään kuusi kuukautta virallisesti teini :)

4857 - 28.11.2010 (arvosana: -43)

Vituttaa se, kun tykkään yhestä tytöstä ihan stanasti, mutta se tykkää yhestä toisesta. tyttö tietää kyllä että tykkään siitä. perkele

4850 - 27.11.2010 (arvosana: -17)

vituttaa ku ihastus kiehnää yhen toisen tytön luona kokoajan :/

ennen se puhu mulle kauheena ja oli kiva mulle mutta nykyään se ei ees tervehdi ja on vaan sen tytön kanssa.

tapan itteni jos ne alkaa seurustelemaan.

4820 - 21.11.2010 (arvosana: -65)

Muija jätti. Lähti kaverin matkaan. Voiko paskemmin enää mennä?

4802 - 18.11.2010 (arvosana: -59)

If I could turn back time ja sillee.

Jos vaan voisin, palaisin vajaat neljä vuotta taaksepäin siihen kohtalokkaaseen iltaan jona tutustuin varsinaiseen pässinpäähän johon oon varpaita myöten rakastunu.

Nukkuisin koko illan ja eläisin elämäni onnellisena, ilman miestä ja ilman huolia.

4766 - 9.11.2010 (arvosana: -43)

mikä niissä tisseissä viehättää miehet?
vituttaa kun poikaystävä kourii aina ja joka paikassa

4687 - 31.10.2010 (arvosana: -9)

Vituttaa kun pitää olla rakastunut ulkomailla asuvaan naiseen. Ja ihan oikeasti rakastunut eikä mikään ohimenevä ihastus tai lomaromanssi...

Vituttaa kun löysin sen ihmisen, jonka kanssa voisin elää onnellisena elämäni loppuun asti, mutta en kuitenkaan voi. KUN SE ASUU JOSSAIN MILJOONAN KILOMETRIN PÄÄSSÄ!!

Joskus tuntuu että olisi parempi, jos ei oltais ikinä tavattukaan. Ennen sitä ei ainakaan tarvinnut ikävöidä koko ajan jotain. Nyt en sitä enää pysty unohtamaan. Mutta sitten kun saan olla sen ihmisen lähellä niin kaikki maailman ongelmat tuntuu vain katoavan...

Ja seuraavan kerran nähdään joskus jouluna. Siihen on VITTU 2KK AIKAA... Mitenköhän sitä taas kestäisi tätä yksinäisyyttä ja vitutusta siihen asti?