4126 - 21.7.2010 (arvosana: -40)

Nyt olen jo päässyt aika paljon asian yli mutta aika ajoin tämä vielä vituttaa minua, joten pitää kai se päästää irti että vituttus tästä asiasta loppuu. Ja ehkä eräs henkilö lukee tämän ja kärsisi tuskaa koska hänen selkärankansa on kuin löysä makaroni.

Ymmärrän että kun seurustelee jonkun kanssa niin sen voi katkaista kun ei enää tykkää toisesta. Sen voi tehdä monella tapaa, väärin ja asiallisesti. Jos ovat muuttaneet yhteen voi siltikin erota, ja jos on kihloissa voi senkin purkaa. Avioliitonkin voi purkaa jos siihen on syyt. Ja nämä kaikki asiat voi tehdä rumalla tavalla taikka asiallisella tavalla.

Ei sillä tavalla että vain lähtee eikä ilmoita mitään ja perästä kuuluu että tämä olikin tässä yhtä äkkiä? Olimme vain naimisissa mutta se ei näköjään tuntunut enää missään, se ei merkinnyt enää yhtä-äkkiä mitään. Kai se olikin joku harrastus mikä ei sinulta onnistunut. Tietty nyt kun aikaa vähän kului niin yllättävää että sinulla onkin jo toinen muka tullut vasta nyt. Se on kuule niin paskaa kun olla ja voi. Vitun valehtelija sinä olet, kukaan ei sinua tässä asiassa usko. Ei kaverisi tai muutkaan tuttusi ja nyt ne puhuu selkäsi takana. Oudoksuvat sinua.

Eipä siinä muuta, ehdinkin jo unohtamaan ne hyvät ajat kun olit vielä rakastamisen arvoinen, nyt pelkkää harmaata massaa joka vaan valuu eteenpäin, toisaalta olen aika tyytyväväinen nyt poikamiehenä, omaasunto jonka ostin, saa tehdä mitä huvittaa ja tavata ketä huvittaa. Ja onneksi pääsin jo asian yli. Mutta silti en anna mitään anteeksi koska niin halpamaisesti teit ja se miten asian hoidit oli vielä halpamaisempaa. Elä sinä petosten maailmassa ja minä rehellisessä maailmassa, tavaten kauniita vapaita naisia ja ilman yhtään mitään tunnontuskaa niin kuin sinulla kai on?

Siltikin minua vähän väliä ja aika ajoin vituttaa kun muistan sinut. Vitun huora olet. Jää vaikka auton alle niin teet monille palveluksen. Niin ja on muuten sitten turha tulla vinkumaan minua kolmatta vai neljättäkö kertaa takaisin koska en ole tulossa, en ole antamassa enää anteeksi, sinulla on mies joka tunnetaan hakkaamisesta ja pahasta alkoholi ongelmastaan. Se naurattaa että sellaisen löysit. Vahingon ilo = paras ilo!

4125 - 21.7.2010 (arvosana: -103)

Vuosi on mennyt mutta vitutus ei katoa! Voi kiitos rakas eksä kun dumppasit mut helsinkivantaalle kolmen aikaan yöstä mahataudissa ja pennittömänä, löysit totta tosiaan arvoisesi lumpun joka varastaa toisten miehiä esittäen puolituttua ja kyselee vähän liian tarkkaan että milloinkas sä sinne toiselle puolen maapalloa olitkaan lähdössä. Hyvää vuosipäivää vitun kyykäärmeet!

4120 - 20.7.2010 (arvosana: -75)

Ketuttaa kun ei löydy sellaista naista eli tälläistä:

Kun seurustelemme se tarkoittaa että nyt olemme yhdessä ja tarkoitus seurustelulla on se että menemme naimisiin jonkun ajan (1-3vuotta) kuluttua. Kun seurustelemme niin tarkoitus on tutustua toiseen eikä vain paneskella ympäriinsä.

Nainen jolla on aivot (eli sellaista ei löydy) taikka niin taviaivo että tekee niinkuin käsketään eikä ala soveltamaan heti.

Olisi ihan nätti, ei liikaa vaadita siinäkään.

Olisi enemmän vaatimaton kuin vaativa.

Tykkäisi hieroa miehensä selkää edes kerran viikossa saaden samanlaisen vastapalvelun tietty.

Osaisi tehdä ruokaa (ei vain italianpataa) Ja mausteisia ruokia!

Tykkäisi harrastaa muutakin kuin seksiä miehensä kanssa ja että harrastaisi sitä seksiäkin sitten!

Olisi ehdottoman luotettava ja uskollinen ettei edes kävisi mielessä että mitäköhän se juttelee töissä muiden miesten kanssa, flirttaileeko, EI vaan että voisi olla satavarma että e ei sitä tee.

Ei olisi alkoholisti mutta tykkäisi joskus miehensä kanssa hieman ottaa ehkä enemmänkin.

Arvostaisi miestään ja muistaisi että turha nalkutus on vain yksikertaisesti turhaa, asioista voi puhua rauhassa ja harvoin mies tahtoo sinua loukata. Väärin ymmärrykset ovat ihan yleisiä. Niitä sattuu.

Kertoisi mikä painaa kun joku asia painaa.

Niin ja ei olisi sulkeutunut.

Nämä asiat ovat niitä mitä minun vanha ei ollut ja se ketuttaa. Tälläisen naisen (suurinpiirtein) tahtoisin löytää jota voisin pitää hyvänä ja olla vaikka tossun alla :P

4114 - 19.7.2010 (arvosana: -46)

Näin aluksi mainitsen että en yleistä. Mutta joskus miehet (siinä missä naisetkin) osaavat olla täysiä kusipäitä. Oli tässä pientä säätöä aluksi erään pojan kanssa, monet oli tätä haukkunu, ja kironnu alimpaa helvettii, mut aattelin et en kuuntele siinä asiassa muita, et jos joistaki se on tollane ni miks just sit omsta mielestäni ois, no sit siin edettii parisuhteesee, ja tämä alkuihastus kasvoi kasvamistaan, mutta sit käy niin et tää ei pidä enää minkäälaista yhteyttä muhun, ja parhaalta kaverilta saan kuulla et tää samainen jätkä kävi painamassa toista muijaa ja seurustelee sen kanssa, noh. sit siinä surkuttelin pienen hetken mut aattelin et kyl se siitä, täs sit tapasin toisen miehen, johon kiinnitin huomioni ensi silmäyksellä, juuri mun makuun, ja luonne oli mahtava, huumorintajunen, rento ja kaikinpuolin mukava, siinä sitte jonkinäköistä juttua meilläkin oli, mut sit ykskerta ku oltii molemmat ottaa kuppia ni sitte seuraavan päivänä tulee tekstiviesti että "unohda kaikki mitä meil on ollu." eikä sen jälkeen puhunu enää mitää. sit vähääaikaa pysyttelin seurustelu mielessä erossa miehistä, yhtenä päivänä yks iskee silmänsä muhun, olin koko sen lyhyen ajan epävarma tän jätkän suhteen, ei, sekin meni pettämään mua. alkaa pikkuhiljaa vituttaa tälläne meininki, ite en harrasta pettämistä ollenkaan, enkä ymmärrä sen viehätystä. Tän takia en enää miehii vähääaikaa luota. Kiitos niille jotka jaksoitte lukea tällästä paskanjauhantaa, mut pakko tää oli johoki vuodattaa. :}

4112 - 19.7.2010 (arvosana: -70)

Olen jo pari vuotta ollut täysin kusessa erääseen toisella puolella maailmaa asuvaan henkilöön. Välimatkan lisäksi kyseinen henkilö ei edes usko rakkauteen, vihaa minua toisinaan hyvin paljon, on itseäni yli kymmenen vuotta vanhempi ja tuon päälle vielä samaa sukupuolta (enkä ole 24-vuotisen elämäni aikana koskaan tuntenut vetoa toisia miehiä kohtaan, en tosin naisiakaan). Hän ei pysty avautumaan omasta elämästään minulle, enkä minä pysty kertomaan omastani hänelle. Kaikki läpällä heitetyt rakkaudentunnustuksen pitävät toivoa yllä, ja kaikki minua halveksuvat sanat ahdistavat ja itkettävät ihan liian kauan.
Voi helvetin helvetti. Tahtoisin edes tietää hänestä enemmän. Mitä tahansa. Tämän jatkuvasti kasvavan ihastuksen myötä säälittävyyteni on saavuttanut täysin uuden tason. Minulla olisi sitä paitsi ehkä, EHKÄ mahdollisuus tavata hänet joulun aikoihin, mutta en uskalla koska sosiaalinen olemattomuus. Tuntuu helvetin paskalta. Ja koko juttu on täysin naurettava.

4101 - 17.7.2010 (arvosana: -67)

Kaikenlaista. Itte en yleensä tahdo valittaa asioista, enkä jakaa niitä kenenkää kanssa. Ainakaa semmosen joka tuntee miut, joten aattelin tänne tuntemattomien myötätuntoisten ihmisten sekaa heittää huoleni.

Mie oon älykäs, ahkera ja muutenki mukava poika. Ulkonäkö, sitä on, mutta se ei tunnu olevan vastakkaisen sukupuolen mielee. Tässä lähinnä nyt se vaan ottaa päähä ku eräs kaveri löyti mukavan tytön (ilmeisesti) ja tämä kaveri ei omasta mielestäni ole paremman näköne ku mie. (melkei ensinnäki kaks kertaa miun kokone ja toiseks sen älynväläyksissä olis parantamisen varaa) Toki olen iloinen hänen puolestaa mut välillä yksin pienen pienen pääni sisällä mietin miksi minulle ei voi tapahtua sellaista: löytää joku mukava tyttö joka VOISI tykätä miusta.

Kavereina miulla on monia naispuolisia henkilöitä mutta joko kukaa ei tosissaa tunne mitää minua kohtaa tai sit eivät uskalla ilmaista asiaa. (vahvasti epäilen ensimmäistä)

Asian laitahan on siis niin, että olen melkein kokonaan kyllästynyt istumaan yksin kotona, kun voisin olla tällaisen tyttöystävän kanssa ulkona vain oleskellen ja jutellen. Maaseudulla asustelen joten ei kovin montaa aktiviteettia löydy mutta silti...

Itse olen yrittänyt tehdä aloitteita, mutta nenilleni siitä olen vain saanut joten ei sekään enää mitenkään kiinnosta.

Kiitos teille jos jaksoitte lukea tämän "romaanin" ja kiitän kaikesta palautteesta.

4075 - 11.7.2010 (arvosana: 5)

Inhottaa, kun paripäivää on päähän koskenut. Eikä se lakkaa vaikka lääkkeitä siihen söisi. Lisäksi tuntuu, että en jaksa seurustelua enään. Vie liikaa voimia. Tuntuu muutenkin, että se olen minä joka jaksaa pitää suhdetta yllä.

4069 - 10.7.2010 (arvosana: -105)

Vituttaa saatanansti kun aina jos löydän jonkun kiinnostavan tytön niin Se on AINA VARATTU JOLLEKKIN SAATANAN PERKELEEN Derbillä kulkevalle Sinisalotakkiselle homohyppyrin omaavalle SAATANAN PERKELEEN STEREOTYYPILLE JOTKA SAIS HAKATA JA PAHASTI.Sellaset kusipäät on yhtä rasittavia ku ne vuvuzela runkkarit.

4063 - 8.7.2010 (arvosana: -36)

Vituttaa ihan kamalasti, kun oon nykysen poikaystävän kanssa seurustellu vuoden ja pari kuukautta, ja silti mietin entistä, onneks harvemmin nykyään.
Tää entinen oli aivan paska jätkä, olin sille pelkkä laastari, ja se ois halunnu vaan seksiä.
Onneksi en antanu murrrmurrrmurr.

Tätä jätkää kun mietin, rupeen melkein aina itkemään, koska se PASKA sai mun ihan koko elämän sekasin, kun sen entinen ero oli tosi sekainen, ja tyypin exä vainos mua jonkun aikaa.
Joo tein siinä itekkin tosi paskasti ja sekin vituttaa, mutta siinä meni kyllä yks vuos siitä selvitessä kokonaan.
Vittu että vituttaa, kun se runkkari kummittelee aina välillä mielessä. En saa siltä rauhaa. Ihan vitun paskaa. Kuolispa se pois.

Niin paska rasistijätkärunkkarihomopettäjä että en ikinä tajua, mitä helvettiä mä siinä muka näin..
Vituttaa se paska !!!!

4042 - 2.7.2010 (arvosana: -73)

Vituttaa, kun oon liian ujo. Vituttaa, kun Suomi on niin iso maa.

Tutustuin tähän kaveriin netissä reilu viikko sitten. Joka päivä on puhuttu tunteja ja aina on ollut kivaa. Aina kun keskustellaan, hymyilen täysillä ja kiitän siitä, että tapasin tämän hienon ihmisen. Keskustelujen jälkeen jään vain tuoijottamaan sekaisin onnesta (aivan paras ihminen) ja surusta (miksi en voi viettää vielä enemmän aikaa hänen kanssaan).

Vituttaa oma ujous. Haluaisin tunnustaa olevani täysin lätkässä. En kuitenkaan ole uskaltanut. Olen yrittänyt etsiä merkkejä toisen puolen samoista tunteista ja niitä olen välillä nähnytkin.

Vituttaa tämän maan koko. Miksi noin hieno henkilö voi asua noin kaukana? Haluaisin vain olla aivan lähellä. Koko ajan.

Itken ilosta ja surusta melkeinpä päivittäin. Haluaisin niin kertoa tunteista, mutta kun pelottaa, että tämä toinen ei tunne samoin. Sitten katkeaa yhteys ja jään taas ihan yksin.

Pelottaa, vaikka olen samalla toiveikas.