1518 - 9.10.2009 (arvosana: -39)

No mua vituttaa se että en tiiä mitä tehdä. Ku mun frendi on 95- ja mä oon 94-. se on just lopettanu seurustelun yhe jäbän kaa. sitte sil on ain se mieles ja se avautuu mulle. Se sanoo aina et SE on mun ainoa oikea. Sitten on kaksi muuta tyttöä. Ja mä en tiiä kenestä niistä tykkään, ja oon ihan sekasin. Sitten oon vähän ujo mut silti. Ois kiva saada vastausta

1510 - 6.10.2009 (arvosana: -48)

Vituttaa se et muija (aika äkkipikainen) luulee että petin sitä. Ootan innolla kotiin menemistä ku kaikki mun tavarat on aika varmasti heitelty pitkin pihaa. Onneks on sit jotai minkä päällä nukkua ulkona.

1474 - 28.9.2009 (arvosana: -78)

Vituttaa, kun kaverit luulee, että ihastus on se, joka on omasta mielestään hyvännäköinen, mutta ei pakosta ole puhunut koskaan tälle. Minusta tuo kuulostaa lapselliselta. Mistä sitten tietää onko kyseessä täysidiootti vai ei? Sitten myös se vituttaa, kun kaverini ja sen kaveri oli seurustellut yli kahdeksan kanssa, vaikka oli vasta viidennellä luokalla. Jotenkin häpeän heidän puolestaan. Olen pian 14, enkä ole koskaan seurustellut. Sekin vituttaa. Olen luultavasti ainoa teini, joka haluaa seurustella tosissaan, kun muut luultavasti vain muutaman viikon. En tajua mitä hienoa siinä muka on.

1456 - 24.9.2009 (arvosana: -17)

Kyllä ketuttaa! Riideltiin rakkaani kanssa ihan tavattoman typerästä asiasta, mikä liittyy minulle todella kipeään asiaan, ja nyt tuntuu ettei hän välitä, koska ei tue minua näin vaikeassa asiassa, vaan tuntuu syyttelevän. Argh! Miten itsekäs mies!

1404 - 13.9.2009 (arvosana: -42)

nyt vituttaa
mulla ja ja yhellä pojalla oli aiemmin vähän juttua ja tollasta. mä olin rakastunut siihen ja aattelin et sekin tykkäis musta. koska se käyttäyty sillä tavalla. sit se meidän juttu vaan hiipu ja me oltiin pitkään kavereita, vaikka mä olin ihan rikki.
nyt se laittoi mun kanssa välit poikki koska ei enää jaksa mua.
vaan muutama päivä ennen se oli vannonu ettei jättäis mua yksin.
jippii.

1402 - 12.9.2009 (arvosana: -71)

Vituttaa ihan suunnattomasti. Poikakaveri on Helsingissä, kavereittensa kanssa ryyppäämässä ja kattomassa jotain keikkaa. Ei siinä muuta, mutta kun se lupas n. viikko sitten että on kuukauden selvinpäin. Soitin tuossa sille, puhelu kesti jopa 89 sekuntia kun sen oli pakko lopettaa. Todennäkösesti siksi että hyvää kaljanjuontiaikaa meni hukkaan. Sit pyysin et se soittas kun ne on perillä Hesas; en tiiä, ehkä -oli vastaus.
Pitäs mun olla jo tottunu tohon lupausten pettämiseen, on se tehny sitä tyyliin aina. Ja koko seurusteluaikanamme, eli kaheksan kuukauden aikana, se ei oo ollu kahta viikkoo selvinpäin. Sit se suuttuu ihan vitusti jos satun mainitsemaan asiasta.
Se kans vituttaa, kun tuntuu että jos sanon jotain vähänkin poikkipuolista, on se kävelemässä jo ovesta ulos. Ja aina se oon mä joka loppujen lopuks pyytää anteeks. Pää ei kestä sitä kun se on vihanen mulle, joten me ei oikeen voida keskustella mistään kovin syvällisesti.
Vitutusta aiheuttaa myös se, että tämä poikaystäväni tekee jotain koko ajan. Pelaa, surffailee netissä, kuuntelee musiikkia tai soittaa tai jotain. Koko ajan. Mä haluisin viettää aikaa sen kanssa tekemättä mitään, mutta ei se vaan onnistu. Jos pyydän, et se tulis makkariin halimaan, on vastaus AINA se perinteinen: Kohta. Sit kun se puolen tunnin päästä tulee siihen mun viereen, malttaa se olla siinä peräti viis minsaa tai sinnepäin. Ja sit taas pelaamaan jotain vitun turhaa nettipeliä.
Sit kun se on jossain, kavereittensa kanssa pihalla tai jossain, ois ihan kiva tietää miten pitkään se viipyy. Vastaus: en pitkään. Sit kun pyydän selvennystä, et osais vähän suunnitella tekemisiä sen mukaan eikä tarvii vaan koko ajan odottaa että se tulis kotiin, niin ei mitään. Ei pitkään ja kohta, ne voi mun poikakaverin suusta tulleena tarkottaa mitä tahansa 10 minuutin ja viiden tunnin väliltä. Siis mulle sanottuna. Jos joku kaveri soittaa, et lähtiskö se pihalle, ei mee kun viis minsaa ja se on jo menossa. Jos mä kysyn sitä kotiin, ei tunnu olevan mikään kiire.
Tuntuu että oon sille joku itsestäänselvyys... Me ei varmaan osoitettas minkäänlaista hellyyttä toisillemme jos mä en tekis alotetta. Paitsi jos se on kännissä, sillon se toki tunnustaa rakkauttaan ja kertoo mitä ihanimpia asioita, mutta ei sellasia kuule jos se on selvinpäin.
Jep, mua tosiaan vituttaa.

1400 - 11.9.2009 (arvosana: -49)

Vituttaa kun poikaystävällä on adhd. Se ei jaksa keskittyä muhun ja aina kun sen kanssa yrittää viettää aikaa kahdestaan, sillä pitää olla jotain tekemistä. Lisäksi se ei halua ilmeisesti myöntää kavereilleen, että me seurustellaan. VITTU. Ja asiasta on kyllä puhuttu jätkän kanssa.

1391 - 7.9.2009 (arvosana: -54)

Nyt kyllä vituttaa. Aloitin hiljattain seurustelusuhteen erittäin mukavan tytön kanssa. Aikaisemmat yritykseni muihin tyttöihin on ollut tuhoontuomitut ja nyt kerrankin onnisti. Mutta päivää myöhemmin siitä kun aloitimmme seurustelun, eräs tyttö johon olin rakastunut todella palavasti ja joka oli torjunut minut, kertoi että hänellä olikin tunteita minua kohtaan. No vittu todella hienoa, turhaan olin siis itkenyt ne kaikki yöt hänen peräänsä. No tapoin tunteeni häntä kohtaan, tai ainakin niin luulin.

No pysyimme silti hyvinä ystävinä ja ajattelin että sellaisena suhteemme pysyy. Tässä yksi päivä sitten kävin hänen luonaan ja puhuimme pääasiassa paskaa, kunnes osuimme jutustelussamme arkaan paikkaan ja tunteet sai vallan. Kaaduimme sänkyyn ja mitäs muutakaan tapahtui kuin rakastelu.

Nyt ei voi muuta sanoa että vituttaa. Vituttaa se, että ei kaduta. Ei kaduta tippaakaan vaikka petin tyttöystävääni, koska en tunne sitä pettämisenä. Koska tunteeni siihen erääseen eivät koskaan kuolleet ja aloitin seurustelusuhteeni lähinnä siksi koska halusin unohtaa hänet. Voi kilin vittu että on tullu sotkettuu elämä ja kunnolla.

1388 - 6.9.2009 (arvosana: -14)

Erottiin tänään poikaystävän kanssa yhden vuoden seurustelun jälkeen. Inhottavaa kun silti rakastaa, mutta tietää ettei suhteesta enää tule mitään.

Vituttaa. : (

1367 - 1.9.2009 (arvosana: -39)

vituttaa ku muija jätti! voi saatana!