1474 - 28.9.2009 (arvosana: -75)

Vituttaa, kun kaverit luulee, että ihastus on se, joka on omasta mielestään hyvännäköinen, mutta ei pakosta ole puhunut koskaan tälle. Minusta tuo kuulostaa lapselliselta. Mistä sitten tietää onko kyseessä täysidiootti vai ei? Sitten myös se vituttaa, kun kaverini ja sen kaveri oli seurustellut yli kahdeksan kanssa, vaikka oli vasta viidennellä luokalla. Jotenkin häpeän heidän puolestaan. Olen pian 14, enkä ole koskaan seurustellut. Sekin vituttaa. Olen luultavasti ainoa teini, joka haluaa seurustella tosissaan, kun muut luultavasti vain muutaman viikon. En tajua mitä hienoa siinä muka on.

1456 - 24.9.2009 (arvosana: -14)

Kyllä ketuttaa! Riideltiin rakkaani kanssa ihan tavattoman typerästä asiasta, mikä liittyy minulle todella kipeään asiaan, ja nyt tuntuu ettei hän välitä, koska ei tue minua näin vaikeassa asiassa, vaan tuntuu syyttelevän. Argh! Miten itsekäs mies!

1404 - 13.9.2009 (arvosana: -41)

nyt vituttaa
mulla ja ja yhellä pojalla oli aiemmin vähän juttua ja tollasta. mä olin rakastunut siihen ja aattelin et sekin tykkäis musta. koska se käyttäyty sillä tavalla. sit se meidän juttu vaan hiipu ja me oltiin pitkään kavereita, vaikka mä olin ihan rikki.
nyt se laittoi mun kanssa välit poikki koska ei enää jaksa mua.
vaan muutama päivä ennen se oli vannonu ettei jättäis mua yksin.
jippii.

1402 - 12.9.2009 (arvosana: -69)

Vituttaa ihan suunnattomasti. Poikakaveri on Helsingissä, kavereittensa kanssa ryyppäämässä ja kattomassa jotain keikkaa. Ei siinä muuta, mutta kun se lupas n. viikko sitten että on kuukauden selvinpäin. Soitin tuossa sille, puhelu kesti jopa 89 sekuntia kun sen oli pakko lopettaa. Todennäkösesti siksi että hyvää kaljanjuontiaikaa meni hukkaan. Sit pyysin et se soittas kun ne on perillä Hesas; en tiiä, ehkä -oli vastaus.
Pitäs mun olla jo tottunu tohon lupausten pettämiseen, on se tehny sitä tyyliin aina. Ja koko seurusteluaikanamme, eli kaheksan kuukauden aikana, se ei oo ollu kahta viikkoo selvinpäin. Sit se suuttuu ihan vitusti jos satun mainitsemaan asiasta.
Se kans vituttaa, kun tuntuu että jos sanon jotain vähänkin poikkipuolista, on se kävelemässä jo ovesta ulos. Ja aina se oon mä joka loppujen lopuks pyytää anteeks. Pää ei kestä sitä kun se on vihanen mulle, joten me ei oikeen voida keskustella mistään kovin syvällisesti.
Vitutusta aiheuttaa myös se, että tämä poikaystäväni tekee jotain koko ajan. Pelaa, surffailee netissä, kuuntelee musiikkia tai soittaa tai jotain. Koko ajan. Mä haluisin viettää aikaa sen kanssa tekemättä mitään, mutta ei se vaan onnistu. Jos pyydän, et se tulis makkariin halimaan, on vastaus AINA se perinteinen: Kohta. Sit kun se puolen tunnin päästä tulee siihen mun viereen, malttaa se olla siinä peräti viis minsaa tai sinnepäin. Ja sit taas pelaamaan jotain vitun turhaa nettipeliä.
Sit kun se on jossain, kavereittensa kanssa pihalla tai jossain, ois ihan kiva tietää miten pitkään se viipyy. Vastaus: en pitkään. Sit kun pyydän selvennystä, et osais vähän suunnitella tekemisiä sen mukaan eikä tarvii vaan koko ajan odottaa että se tulis kotiin, niin ei mitään. Ei pitkään ja kohta, ne voi mun poikakaverin suusta tulleena tarkottaa mitä tahansa 10 minuutin ja viiden tunnin väliltä. Siis mulle sanottuna. Jos joku kaveri soittaa, et lähtiskö se pihalle, ei mee kun viis minsaa ja se on jo menossa. Jos mä kysyn sitä kotiin, ei tunnu olevan mikään kiire.
Tuntuu että oon sille joku itsestäänselvyys... Me ei varmaan osoitettas minkäänlaista hellyyttä toisillemme jos mä en tekis alotetta. Paitsi jos se on kännissä, sillon se toki tunnustaa rakkauttaan ja kertoo mitä ihanimpia asioita, mutta ei sellasia kuule jos se on selvinpäin.
Jep, mua tosiaan vituttaa.

1400 - 11.9.2009 (arvosana: -48)

Vituttaa kun poikaystävällä on adhd. Se ei jaksa keskittyä muhun ja aina kun sen kanssa yrittää viettää aikaa kahdestaan, sillä pitää olla jotain tekemistä. Lisäksi se ei halua ilmeisesti myöntää kavereilleen, että me seurustellaan. VITTU. Ja asiasta on kyllä puhuttu jätkän kanssa.

1391 - 7.9.2009 (arvosana: -55)

Nyt kyllä vituttaa. Aloitin hiljattain seurustelusuhteen erittäin mukavan tytön kanssa. Aikaisemmat yritykseni muihin tyttöihin on ollut tuhoontuomitut ja nyt kerrankin onnisti. Mutta päivää myöhemmin siitä kun aloitimmme seurustelun, eräs tyttö johon olin rakastunut todella palavasti ja joka oli torjunut minut, kertoi että hänellä olikin tunteita minua kohtaan. No vittu todella hienoa, turhaan olin siis itkenyt ne kaikki yöt hänen peräänsä. No tapoin tunteeni häntä kohtaan, tai ainakin niin luulin.

No pysyimme silti hyvinä ystävinä ja ajattelin että sellaisena suhteemme pysyy. Tässä yksi päivä sitten kävin hänen luonaan ja puhuimme pääasiassa paskaa, kunnes osuimme jutustelussamme arkaan paikkaan ja tunteet sai vallan. Kaaduimme sänkyyn ja mitäs muutakaan tapahtui kuin rakastelu.

Nyt ei voi muuta sanoa että vituttaa. Vituttaa se, että ei kaduta. Ei kaduta tippaakaan vaikka petin tyttöystävääni, koska en tunne sitä pettämisenä. Koska tunteeni siihen erääseen eivät koskaan kuolleet ja aloitin seurustelusuhteeni lähinnä siksi koska halusin unohtaa hänet. Voi kilin vittu että on tullu sotkettuu elämä ja kunnolla.

1388 - 6.9.2009 (arvosana: -13)

Erottiin tänään poikaystävän kanssa yhden vuoden seurustelun jälkeen. Inhottavaa kun silti rakastaa, mutta tietää ettei suhteesta enää tule mitään.

Vituttaa. : (

1367 - 1.9.2009 (arvosana: -34)

vituttaa ku muija jätti! voi saatana!

1357 - 30.8.2009 (arvosana: -30)

Olin taas niin tyhmä... Jälleen kerra. Yks poika alkoi tällee ekstemporee vaa olee mun, ja parin mun muun tyttöpuolisen kaveri... Noh, se alko sitte käymää meillä yksin tai sitte mun parhaamman kaverin kanssa. Oli hauskaa ja näin. No sitten oli tämmöstä halimeninkii ja sillee. Luokkaretkellä ku oltii (no niin ja nyt jotku alkaa vinee että ku on vielä noin penska nii tuhraa märiset siellä) enivei... se pyysi, että haluanko alkaa sen kanssa. Kaverit oli jo siitä mulle maininneet että se tykkää musta jne jne... Olin hieman hämmentynyt mutta positiivisesti ja tietenkin suostuin. Ei me kauaa ehitty olemaan, kun aloin miettiä kaikkea. Seurustelusta ois koitunu ehkä jotain haittaaki yms mutta eihän se olisi ollut ainut este sille, että poikki olisi pitänyt pistää. Tultii sitten kotiin, ja näin se sitte suuttu mulle, kun tuli msn puhe asiasta ja eikä pysty enää edes silmiin katsomaan. Se alko ahdistaa mua ja nyt häpeän sitä syvästi!! Toivon joskus, että pääsisin ajassa taaksepäin ja tekemään toisin.
Onnekas se ku on jo toisen kanssa. Eipä se kauaa meikän perää haikaillu, kun vielä takasin päin laivamatkalla puhu musta kaverille koko aja ja itkiki! Mietti mitä teki väärin. Sekin olisi ehkä riittänyt että oltaisi kavereina pysytty.
Tää voi kuulostaa tosi lapsellisesta, mutta kuitenkin...

1319 - 23.8.2009 (arvosana: -84)

Mä en haluu enää olla mun tyttöystävän kanssa yhdessä, ja mun pitäis erota siitä, mut me ollaan oltu 8kk yhdessä, ja me ollaan samalla luokalla, ja se on viel vähä hiljanen eikä sillä oo oikeen mitään läheisii ystävii, niin se tulee varmaan ottamaan sen aika pahasti...