12860 - 11.10.2014 (arvosana: -48)

Vituttaa olla aseksuaali. Kun niitä muita on niin vaikeeta löytää varsinki omasta ikäluokasta. Saatana en haluu elää yksin koko paskaa elämääni. Nyt vittu joku sais tulla ja piristää vähän.

12803 - 8.9.2014 (arvosana: -62)

Moni teistä tietää mikä on Se Oikea.

Niin tiedän minäkin. Tai siis kuka. Se voi vituttaa uskomattoman paljon.
Tai siinä mennään jo seuraavalle tasolle. Ei vituta eikä mikään tunnu miltään.

Ja mistä tiedän että tämä olisi ollut Se Oikea?

-Siitä, että hän jätti minut lokakuisena yönä yli neljä vuotta sitten. Ja tänä aikana en ole kuvitellutkaan etsiväni toista naista elättäen toivoa että joskus hän tulisi sanomaan "anteeksi."

Nyt on usko alkanut hiipumaan. Hän ei palaa. Muserruin entistäkin pienemmiksi paloiksi. En ollut hänelle Se Oikea.
Hän meni kihloihin noin viikko sitten.

Joskus aikoinaan lukiossa pakollisella psykologian kurssilla kuulin teorian, että mikä pitää miehen järjissään?
-nainen.
Silloin en sitä tajunnut. Nyt tajuan.

Tätäkö se elämä sitten on? Vanhojen asioiden kaipuuta, odottaen aina edellistä toivottomampaa huomista. Toivoen että bussi ajaisi yli.
Ei enää mitään menetettävää. Eikä saavutettavaa.


Olisipa kaljaa.

12795 - 6.9.2014 (arvosana: -17)

Vitun poikaystävä, vittu.
Alkuun esitti niin mukavaa ja huomaavaista, nykyään vaan vittuilee ja ilkeilee ja on todella välinpitämätön muutenkin.
Oon kyllä sanonu että jos mun naama nyt sattuu vituttamaan, niin sanois suoraan, mut ei, en ees tiedä miks hän on mun kanssa. Ei kerro menemisistään eikä elämästään mulle mitään, koska asiat ei mulle kuulu. En saa nähdä hänen lapsia, enkä hänen vanhempia, enkä tiedä syytä. Saattaa loukata mua tahallaan eikä pyydä anteeksi, koska hän kuulemma vain on sellainen ihminen joka ei pyytele anteeksi ja mun täytyy se hyväksyä tai painua vittuun. Flirttailee näkyvästi mun silmien edessä ja puhuu aina muista naisista kauniisti ja siitä miten kaunis joku toinen on, mulle se mainitsee vain siitä että näytän lihoneen tai säärikarvat on ajamatta, perseessä on karvoja ja naama turvoksissa, voi vittu saatana.

Mä en ees tajuu miks mä katon tollasta pelleä.
Mitäs menin taas rakastumaan.

12754 - 8.8.2014 (arvosana: -71)

Mitä helvettiä mun päässä liikkuu. Sanon aina rakkaalle tyttöystävälleni, että muodot on vain naisellisia ja hän on ihan normaaleissa mitoissa, eikä tarvitse mitään dieettiä. (Siis ihan totta, 173cm & 63kg) Mutta se ei ota päähän, että rakkaani valittaa omasta ihan täysin normaalista painostaan, vaan se, että vakuuttelen hänen aina olevan täysin normaali, vaikka itse katson omaa 171cm & 53kg ruhoani peilistä kasvot inhosta vääristyneenä. Että voi minäkuva olla vääristynyt, mutta minkäs sille kiusaamiselle mahtaa, se puree niin syvälle.

- ongelmanuori

12735 - 30.7.2014 (arvosana: -9)

Mä en tiiä mikä mun ongelma on mut tää menee jo yli. Oon parisuhteessa naisen kanssa ja olen itsekin nainen ja marraskuussa tulee 4 vuotta täyteen. Mut jostain syystä en voi SIETÄÄ muita naispareja. En ole muuten kiinnostunut naisista muutakuin tyttöystävästäni. Joka kerta ku näen lesboparin, minä suutun ja joskus jopa alan itkeä. Osa syy on myös että on ikävä. Jos näen netissä kuvan jossa on kaksi naista vaikka pussaamassa tai jotain hiplaamas toistensa takapuolia saan kauheen ahdistuskohtauksen ja itken. En tiedä mikä mulle on tullu yhtäkki ku ennen ei tämmönen asia haitannu. Mun päivä saattaa mennä kokonaan pilalle tämmösestä ja se menee pahemmaksi. Ja tuntuu et 90% tytöistä tääl suomes on lesboi tai olevinaa ainaki. Haluun täst tunteest eroo mut en pääse. Mua ällöttää muut naiset ihan sama onko ne lesboja vai heteroita yms. Jos jollain on liian lyhyet shortsit tai näkyy tissit liikaa voisin tappaa sen naisen mua todella ällöttää semmonen. Mikä mahtaa olla vikana... Kumpa joku vois auttaa. Tunnen itseni tosi lapselliseks mut tälle en vaa voi mitää.

12730 - 28.7.2014 (arvosana: -5)

Selvisipä syy muijan mykkäkoululle. Kolmiodraamahan se oli.
Taas vaihtui suunnitelmat. Alkoon -->

12713 - 21.7.2014 (arvosana: 9)

Olin puhelimessa ja piti kirjoittaa numero ja aika paperille ylös. Otin tietokonepöydällä olevan muistivihon ja silmään pisti alastonsuomi tunnukset, jotka kuuluvat miehelleni. Tottakai kävin katsomassa, että onko tuo käyttäjä yhä siellä, vai onko kyseessä vain joku vanha sinkkumiehen käyttäjätunnus. Profiililla oli kirjauduttu sisään pari viikkoa sitten. Sieltä löytyi myös kuvia. Olen itse ymmärtänyt että siellä etsitään seksiseuraa, eikä ole pelkästään kuvien katselua varten. En siis paheksu pornon katselua vaan pelkään että minua on petetty. Pelkään että mies jättää minut tai en riitä hänelle. Ahdistaa. Tuli valtavan paha olo. Miksi ihmiset pettää toisiaan tai tekee toisilleen näin. Nyt en tiedä otanko asian puheeksi vai en? En tiedä mitä teen. Tuntuu kuin se ei olisi koskaan tarkoittanut mitään sanoessaan rakastavansa minua. Mä en tiedä merkitsenkö minä hänelle mitään. Miksi? Sattuu.

12709 - 19.7.2014 (arvosana: -65)

No. Se nyt vain on niin, että elämässä tulee vastaan ihania ihmisiä, joihin haluaisi tutustua paremmin. Koska olen hetero, minua kiinnostaa vastakkainen sukupuoli. Koska olen naimisissa, kiinnostuminen toisita naisista aiheuttaa ristiriitaa ja loivaa ahdistusta. Perkele. Lisäksi, kun kaikki perheessä ei ole mennyt likikään hyvin, on parisuhde ollut vaikeuksien kanssa kaikkea muuta kuin onnea. Nuorempana kuvittelin, että voisin jättää kaiken ja aloittaa jonkun toisen kanssa uudelleen. Olisin lähtent siinä tapauksessa vaikeuksia pakoon ja olisin ollut kyllä aika paska. En voi nytkään paeta. Minulla on onneksi kaksi lohtua: 1) sadan vuoden päästä olen multaa 2) olen löytänyt musiikin harrastuksekseni ja olen siitä erittäin iloinen

12672 - 30.6.2014 (arvosana: -69)

vituttaa ku ei pääse erosta yli nii vaa ja kaikki menee muutenkin sitten päi helvettiä samaan aikaan. Okei erosta vasta 3 kk mut näitä surun ja hämmennyksen kuukausia tulee varmasti vielä monta. Ja miehet on outoja, enkä jaksais ees yrittää ettii yhtään mitään mut silti kaipaa hellyyttä. Vitun vittu.

12651 - 22.6.2014 (arvosana: -45)

Naiset...Liian vaikeita minun ymmärrykselleni. Tässä oli kesän alussa eräs lupaavaa vaimomateriaalia oleva uudehko tuttavuus. Kaikki tuntui sujuvan kuin tanssi ja muutama viikko sitten tämä nainen vietti mun kämpillä about jokatoisen yön ja puolet ajastaan. Kaikki oli hienosti, kunnes tämän piti mennä kahdeksi viikoksi pois maisemista eikä tavattu sinäaikana, soiteltiin kyllä. Siitä se alamäki sitten alkoi ja sen jälkeen menty vain huonompaan suuntaan. Minä saan olla aina se joka tekee aloitteen/ottaa yhteyttä, ei olla tavattu sen jälkeen kuin kerran sattumalta, olen suoraan kysynytkin olenko ollut nyt idiootti vai mistä kenkä puristaa. Ei vastausta...Puskaradiosta kuulin myös että ei sillä ketään toistakaan ole. Eli terveisiä vaan kaikille naisille (miksei miehillekin), että kertokaa syyt suoraan kiertelemättä. Sangen perseestä tämä arvailu ja pohdiskelu että missä mennään ja mitä tein väärin?!? Paras lääke taitaa olla murehtimatta tällaisia tapauksia ja porskuttaa eteenpäin, vaan mistä sen voiman jatkamiseen löytää?