12021 - 28.9.2013 (arvosana: -22)

Jaahas, lähti sitten muijakin vielä.
Yhtäkkiä vaan viestillä tylysti sanoi että se on ohi. Tästä luulin että voisi jotain mennä vähän pidemmällekin. Mutta nähtävästi ei.
Jooh, mä lähen ny vetään perseet olalle

12010 - 23.9.2013 (arvosana: -48)

Nää itsetunto-ongelmat tappaa mun parisuhteen ja mut. Miten vaikeeta voi olla vaan hyväksyä ittensä ja olla välittämättä muiden mielipiteistä? Mulle sanottiin vuosia sitten että tää itseinho katoo iän myötä ja vanhempana? Tässä ny si viä viis vuotta myöhemmi makaan sohvalla yksin kotona ja ajatukset itestä vaan pahenee ja peilikuva vääristyy koko ajan entistä pahempaa suuntaan. Oon henkisesti niin loppu. Pitäs varmaan päästää ees äijä tuskistaan ja antaa sille mahdollisuus löytää joku joka ei yhtenään vaan valittais ulkomuodostaan. Burn out? Kyllä..

11996 - 19.9.2013 (arvosana: 13)

Vituttaa niin armottomasti se, että olemme päättäneet että emme lapsia hanki ja nyt yhtäkkiä mies on alkanut kääntää päätään lasten hankkimisen suuntaan. Heittelee tällaisia että "eikös me voitaisi miettä vielä vähän" ja "olishan se oma lapsi niin ihana" ja "sehän kuuluu elämään" Voi vittujen kevät!!

11973 - 10.9.2013 (arvosana: -24)

Ärsyttää kun poikaystäväni pieree koko ajan...

11949 - 2.9.2013 (arvosana: -25)

Yksinäisyys. Tuo yksi sana joka kuvastaa elämääni pari kuukautta sitten tapahtuneen eron jälkeen. Tunnen suurta kaipuuta palata takaisin yhteen, mutta tiedän sen olevan virhe. Myöskään en ole onnistunut luomaan uutta suhdetta tämän jälkeen, vaikka luulin paristakin jutusta kehkenevän jotain.

Nyt kaiken koulualkuisen stressin yhteydessä yksinään makoilu kotona tuntuu romahduttavan raskaalta. Ja kyllähän tähän mahtuu myös aimo annos ketutusta. Toivottavasti tämä taas tästä.

11929 - 28.8.2013 (arvosana: 0)

Oon pilannu yhen ihmisen elämän. Ensin annan olettaa, sitten en ehkä haluakaa mitään sen kanssa. joku ei vaan natsaa. oon halunnu tuntee sitä kohtaan fyysistä vetovoimaa, mut sitä ei vaan tuu. se ois muuten täydellinen mies. MIES. Hyväkroppanen, komea ja asiat hyvin. paitti nyt. Se rakastu muhun mut mä en siihen. Laitto avioliittonsa palasiks mun takia. Se ämmä on kyl kauhee. ja niillä meni huonosti jo ennen mua. mitä täs pitäs tehä. Mä niin haluisin että tuntisin jtn suurempaa sitä kohtaan. se on hyvä mies. ääh.. pitäkää mua ihmeessä ämmänä, sikshän tänne avaudutaan että muut saa tulla aukoon päätään. noh, eipä tässä.

11914 - 25.8.2013 (arvosana: -66)

Vituttaa, kun hyvä parisuhde meni yllättäen poikki. Oli kuulemma tunteet viilentynyt eikä ollut ihastunut enää muhun. Vittu. Nyt sit masentaa ja itkettää ja sekin vituttaa. Pitäis vain jatkaa elämää ja antaa ajan parantaa haavat ja sekin vituttaa. Ja teen töitä, aloitan opiskelun ja huolehdin lapsista, koska olen yh enkä olisi tarvinnut yhtään enempää murheita nyt.
Vitutuksen määrä on mittaamaton mutta en saa sitä energiaa valjastettua muuhun, kuin television tölläämiseen vapaa-ajalla. Vitutus maximus. Kiitos.

11896 - 18.8.2013 (arvosana: -53)

vittu kun poikaystävä on niin outo.
Joskus se on semmonen et ''muruuu<33puspushalihali en päästä sust irti!!!11111'' mut sit joskus se on taas semmonen et se vaan vilkasee mua päin, kattoo kun tuntematonta, koulun käytävil ei ees väläytä pikku hymyäkää eikä sano edes 'moi.' siinä sit rupee jo vähän miettii et hävettääks sitä olla munkaa...... :0 vittuuu.

11883 - 14.8.2013 (arvosana: -31)

Vitutaa kun muija aloitti syömään ehkäisypillereitä (Ensimmäistä kertaa) ja nyt se on ollut viimeisen viikon koko ajan ihme moody changeri. PÄÄÄÄ HAJOOOOOOOOOOOaa. Mutta mä rakastan sitä höpönassua niin paljon :-* <3 <3 <3

11881 - 13.8.2013 (arvosana: -67)

Hoh hoijaa taas saa vain ihmetellä tätäkin iltaa sitten. No sitten tuli mieleen tämä sivusto joten tässä tulee.

Alan olla kypsynyt tyttöystävääni. Rakastan häntä mutta hän repii minut hulluksi. En toki väitä että olisin itse puutteeton tai täydellinen... Hän on LAISKA. Laiska ko lahna. Jos jonkun pitää aloittaa keskustelu se olen minä. Jos meinataan nähdä, saan ehdottaa ja järjestää aina kaiken. Saati hyvä jos sitä koneelta irti saa, hän tuntuu olevan mieluummin koneella kuin hetken minun kanssani.

Ei siinä, niin minäkin viihdyn kotona koneella. Mutta silti kaipaisin häntä joskus ja kun on kaipaus ja yrittää puhua niin toinen sanoo sanan takaisin kerran tunnissa välillä ja joskus vaan lähtee nukkumaan sanomatta mitään kesken juttelun. Eikä tässäkään kaikki. Hän on ajatuksiltaan loistava, rakastan häntä hänen ajattelutyylinsä takia paljon. Mutta hänen laiskuus ja kiinnostus ensinnäkin meidän suhteeseen panostamiseen on suorastaan vitsi.

Olenko minä todella nyt järkevässä suhteessa? Nainen on muuten aivan huippu ihminen.. Mutta häntä ei kiinnosta juuri nähdä. Ja kun asian ottaa puheeksi niin se on toki myötäilevää ja hän on samaa mieltä. Kun pitäisi tehdä jotain asialle, hän lykkää sitä.

Nytkin katson hänen kommenttejaan ja minulla on pahamieli. Eikä hän edes varmaa tajua että minuun sattuu. Olen jo alkanut miettiä että pitäisikö hänet jättää mutta sekin ajatus sattuu. En jaksa tehdä itsekkään enää juuri muuta kuin olla kotona ja kitata kaljaa kun ei kerran muutakaan sitten voi tehdä. Ei tästä vain tule mitään. Ole kotona ja kärsi ja katso kun toinen on kuin ei mitään.

Ja kaikille tiedoksi etten ole mikään itsemurhaitkijä, en ikinä. Ei vaan tämä myrkyttää minut. Ei ole elämäniloa tällä hetkellä oikein. Ole kotona vain kun se sinun rakastamasi henkilö ei edes halua olla kanssasi. Ehkä hän tahtoisi mutta hän on liian laiska?! Ei video sentään. Mitä minunkin pitäisi tehdä sitten muka? kertokaa ihmeessä.