9586 - 26.8.2012 (arvosana: -3)

haluisin naida kaveria niin että kypärä tärisee mutta saatana kun molemmat seurustellaan. antaisin raajan siitä että saisin repiä siltä vaatteet

9585 - 25.8.2012 (arvosana: -56)

Miten ihmiset nykyään kommunikoi keskenään? Kysynpähä vaan. Tuntuu vähä siltä et oon outsider joka jutussa. Tapaat uusia ihmisiä ni kukaan ei oikeestaan oo kiinnostunu mistää kaveruudesta, kun kaikkiin tutustuu nii kätsysti "feissarissa" jos nimi ja naama jää mieleen. Itellä ei siis facebookkia, enkä taho semmosta tehäkkään, ei mulla oo aikaa semmoseen. Ja nyt sit kaiken huippu oli se, kun luin lehdestä että tutkimuksen mukaan lähinnä epäilyttäviltä henkilöiltä puuttuu facebook. Samassa artikkelissa nuoria neuvotaan olemaan käymättä edes treffeillä sellaisen henkilön kanssa, jolta puuttuu facebook. Jos henkilöstä ei löydy tietoja facebookista, pitäisi hälytyskellojen viimeistään soida ja jättää kokonaan menemättä treffeille.

Joo-o. Elän sitte siinä toivossa että joku suostuu kattomaa ees tähän suuntaa siihen mennessä ku jään eläkkeelle. En vaa voi uskoa että ihmiset ei ihan oikeesti taho/kykene tutustumaan suhun jos sulta puuttuu niinki epäoleellinen asia ku naamakirja.

9583 - 25.8.2012 (arvosana: -43)

Se tunne, kun parhaat ystävät asuvat jossain päin Ruotsia ja eri puolilla Suomea. Joskus koulussa sellanen tunne, että on aina yli määräinen porukassa. Mikään ei ole niin itsestään selvää, kun se on muille. Pitää aina kysyä "Voinko istua tähän?" tai "Voitteko chillata munkin kanssa?". Mikä siinä ystävien saamisessa on niin pirun vaikeeta?! Ne pienetkin meilit ja facetukset omilta ohanilta ystäviltä on sitä jotain niin ihanaa. Miksei sellaisia hetkiä voi löytyä ollessani koulukavereiden kanssa? Miksi elämä on aina välillä niin helvetin vaikeeta. Mun pitää aina elää etiketin mukaan. Pikku seurapiiriprinsessa ei saa meikata rajusti, kiroilla, huutaa tai kiroilla.

9581 - 25.8.2012 (arvosana: -51)

Jos tämä on elämän parasta aikaa niin ei tuo tulevaisuus oikein innosta.

9579 - 25.8.2012 (arvosana: -33)

Viimeisin tyttö johon ihastuin oli yläasteella, kunnes hän hankki poikaystävän, ja olin tunteellisesti kuollut jonkun aikaa. Nyt noin 5 vuoden jälkeen, ammattikoulusta valmistuneena ihastuin tyttöön. En edes muistanut kuinka mahtava tunne se on kun ihastuu johonkin. Tyttö, joka kuuntelee samaa musiikkia kuin minä, pelaa xboxilla, on helvetin kaunis, ja luonteeltaan mahtava eikä käytä päihteitä. Täydellinen nainen. Tottakai selviää että hän on varattu... Kai minut on tuomittu olemaan koko elämä forever alone.

9578 - 24.8.2012 (arvosana: -3)

miksen mä voi olla miespuolinen. mies jolla on semmonen seksikäs ääni ja söpö nauru. rakastaisin itseäni niin paljon.

9577 - 24.8.2012 (arvosana: -18)

Oon aina ollu jotenkin ulkopuolinen. Ala-asteelta lähtien oon ollu se jota ei ikinä pyydetä mihinkään, tai kenen kanssa kukaan ei vietä aikaa vapaa-ajalla. Koulussa oli yläasteella kavereita, ihan hyviä sellasia, keiden kanssa oli kiva hengailla jne, mutta ikinä ei pidetty yhteyttä vapaa-ajalla, ikinä en menny mihinkään teinipillujuoppo bileisiin niiden kanssa tai menny niille kylään eikä mitään muutakaan vastaavaa. Ikinä ei pyydetty. Tällä hetkellä ei oo kavereita ollenkaan joten se siitä.
En tajuu miten kaikki muut onnistuu kaveroitumaan ja mikä se niksi siinä oikein on, kun ite oon hauska, mukava, huipputyyppi mutta en saa kavereita koska en ikinä keskustele kenenkään kanssa joten ei ne voi koskaan tietää kuinka mahtava oon. Keskustelen kyllä helposti, mutta se on se yks kerta kun juttelen jonkun kanssa ja siihen se jää. Kaikki tylsimmät aspurher nörtitkin pyörii porukoissa mutta minä se istun yksin jossain nurkassa. Ei se varsinaisesti haittaa, koska en oo niin riippuvainen muista, mutta olis koulussa jotain tekemistä, kun alkaa käydä aika tylsäksi.
Lisäks ei tosiaan huvita pyöriä joidenkin porvari isän autolla ajavien kyrpänaamojen kanssa. Oon ite köyhä paska jolla ei oo rahaa polkupyörään ja kebabbiin, joten haistakaa vittu ei saatana.

9576 - 24.8.2012 (arvosana: -36)

Miksi aina onnistun ihastumaan varattuihin naisiin? Meinaan siis, että tänäänkin taas se tapahtui. Töissä aloitti semmoinen mukava tyttö, kaunis hymy yms yms. Koko loppupäivän töissä mietin vaan tätä naikkosta, kotio päästyäni katsoin onko hänellä naamakirjaa, onhan hänellä, tietenkin siellä luki "parisuhteessa". FUUFUU.

9575 - 24.8.2012 (arvosana: -69)

Vituttaa ku miehet puhuu meistä naisista niinkuin olisimme jotain kauniita esineitä, jotka "eivät suostu olemaan yhdessä kanssani". Vittu me olemme ihan yhtälailla ihmisiä ja meilläkin on tunteet. Minä en ainakaan haluaisi miestä joka pitää vain ulkonäöstäni. Perkele kun haluaisin sellaisen, joka pitää myös luonteesta. Sitte ne miehet vielä sanoo meitä ämmiksi ja sillein, niin paljon me haluamme tehdä mitään heidän kanssa. Siis tämä on vain minun mielipieeni, en minä tiedä jos joku nainen haluaa miehen joka pitää van ulkonäöstä ja ämmittelee.

9574 - 24.8.2012 (arvosana: -31)

Te miehet/pojat/jätkät, mitä olettekaan ja pakit saadessanne huorittelette naista ja menette katkeroituneena puhumaan siitä paskaa. Miettikää vielä, miksiköhän sinkkuja olette. Toi on tosi alhanen asenne.