7273 - 11.12.2011 (arvosana: -75)

Ylinopeussakot vituttaa nyt pahasti

7270 - 10.12.2011 (arvosana: -59)

Selailin rauhassa iltalehden uutissivua, yks isoista uutisotsikoista oli: Kimi Räikkönen satutti kätensä. Ihanko vitun tosi? Siinä on taas uutiskynnys ylitetty..

Ketä oikeasti kiinnostaa tuollainen turha paska, joka päivä joku satuttaa kätensä, nyt yhdestä pitää oikee uutisotsikot vetää? :AS:DA:S

7269 - 10.12.2011 (arvosana: -94)

Ennen en tienyt, mitä haluan, no nyt tiedän. Mutta sitäpä ei saa... että vittu sehän meni hyvin.

7255 - 9.12.2011 (arvosana: 1)

Vituttaa kun en uskalla mennä autokouluun. Haluaisin oppia ajamaan autolla, mutta liikenteessä puikkelehtiminen pelottaa. Mulla on huonoja kokemuksia autoista, eikä suuntavaisto oo maailman parhain muutenkaan. Pelkään, että ratin taakse istuttuani tunaroin heti, enkä muista liikennesääntöjä. Pahimmillaan ajan kolarin ja kaikki loppuu siihen. Se voi tapahtua tietysti kenelle vaan, mutta mulle se ei olisi mikään ihme, pikemminkin todennäköistä.

7252 - 9.12.2011 (arvosana: -69)

Ai mikä vituttaa? No minäpä kerron.

Se vituttaa kun kaveri jätti ja se oli tosi suosittu ja oon nyt kaikkien pilkankohde. Kaverilla on uus bestis eikä se haluu olla ees tavalline kaveri mulle. Oon menettäny ruokahaluni ja oon iha sairaan laiha anorektikko! Oon ruma ku mikäki kamelin anus. Koulu menee päin persettä ku paras numero tänä syksynä on 6+...ja se tuli vaa kerran! Muut on sitte ollu 4-6! Vanhemmat juo ja riitelee joka ilta, en JAKSA! Ainoo elämisen arvone asia on mun koira, mutta vittu tietysti seki kuolee kohta. Se onki jo 13 vuotta että VITTU! Teeen kohta itsemurhan!! Oon jo yrittäny hypätä sillalta mutten uskaltanu, ku oon nii VITUMMOINEN PELKURI!

7244 - 8.12.2011 (arvosana: -70)

Jos vaan vituttaa, ni sitte vituttaa! Tartteeko joku vitun syy olla?!

7239 - 8.12.2011 (arvosana: -54)

vituttaa ja hävettää niin saatanasti ku mällää broidin auton. eikä oo ees varaa korjata sitä saatana. ku pitää leikkiä, perkeleen amiskakara, vittu ku voi olla tyhmä.

7236 - 7.12.2011 (arvosana: -99)

niinkin saatanan yleinen asia kuin koiran paskattaminen. mitä kaupunkineitejä täällä pullollaan kun ei ees pussin tai vaikka kokonaisen suojapuvun kanssa osata poimia sitä pökälettä veks? vaihtoehtoina a. älä vittu hanki koiraa, b. helvettiin kaupungista, c. paskata koiras sängylläs, d. mene kakanpoimimiskurssille, e. tunge tulppa hauvas persreikään. vaihtoehtojahan riittää, mutta ei kun annetaan vaan oman sulosen karvamöllykän päästää päivän murkinat keskelle tietä..
juu oon ihan normaali ihminen enkä kulje tiellä aina nenä kiinni maassa että mihis ollaan astumassa. sitä lemuavaa kovaa paskaa saa koko päivän yrittää hinkata kengänpohjasta pois ties millä harjoilla ja aineilla.
mä ainakin ku oon naapurin koiraa vieny ulos, nii pussit taskussa ollu valmiina, jos sattus sille hätä. ei oo niin hankalaa.

7231 - 7.12.2011 (arvosana: -30)

Vituttaa kun en enää tiedä kuka olen tai mitä haluan. Tuntuu, etten saa mitään elämässä aikaiseksi. Mukaanlukien harrastukset ja vapaa-aika. Elän tällä hetkellä melko stressaavaa ja vaikeaa elämänvaihetta ja silloin toivoisi, että edes omat toiveet olisivat selkeitä. Mutta ku ei. Kohta pitäisi päättää jatko-opiskeluista, mutta haaveet vaihtelevat kuin tuuliviiri. En muutenkaan tiedä mikä paikka sopisi itselle parhaiten. Eihän se selviä kuin kokeilemalla, mutta en silti haluaisi lähteä väärälle tielle ja saada taas lisää päänvaivaa. En myöskään tajua miksi käytän aikaa netissä roikkumiseen kun todellisuudessa pitäisi tehdä jotain ihan muuta.

7230 - 7.12.2011 (arvosana: -37)

Olen 28v ja vasta tässä iässä on tullut hirveä angsti, kapina, uhmaikä ja viha. Olen ollut hirveän ymmärtämätön kaikkea kapinointia kohtaan, nyt ehkä tajuan mistä siitä on kyse. Tähän asti olen ollut eräänlaisessa lapsuuden tilassa, jossa ei kyseenalaisteta mitään, oteta liikaa vastuuta omasta elämästä ja siihen liittyvistä päätöksistä, vaan ihanasti ajautua ja iloisesti hyväksyen kaiken mitä elämässään tapahtuu. Voin sanoa, tässä on helppoa olla.

Kun sitten sain lopputyöni valmiiksi ja valmistuin deeiiksi, jonkinlainen, jonkinasteinen loppuun palaminen tapahtui. Tästä angstini alkoi. Lopetin kaikki vastuutehtäväni ja töissä annoin itselleni luvan tehdä asioita vasemmalla kädellä ja perseillä, että jaksaisin. En halua tehdä koulutusta vastaavaa työtä, koska siinä on liikaa vastuuta, josta pää hajoaa, mieluummin menen vaikka siivoojaksi tai käyn lisää koulua, koska siinä voi tehdä asioita vasemmalla kädellä, kunhan panostaa tiettyihin asioihin. Voi voi, menevät yhteiskunnan resurssit hukkaan koulutuksessa, kun eivät opeta ihmisiä ottamaan ja kantamaan vastuuta. Minulla on tällä hetkellä paha ongelma vastuunottamisen kanssa, mikä ei haittaa niin kauan, kunnes haluan ottaa asuntolainaa ja lyhentää sitä, (mikä on perseestä) tai ryhtyä vakituiseen parisuhteeseen.

Angstiset teinit, olkaa iloisia siitä, että olette angstisia. Tämä on välttämätön vaihe siihen, että teistä kasvaa itsenäisiä omat päätökset tekeviä aikuisia, jotka ei toivon mukaan turhaan kumartele muita. Ilman tätä vaihetta teistä tulee ehkä jollakin tasolla vajaita. Tiedän, se tila missä olette nyt, on tuskallista ja perseestä, mutta niin se vain on. En osannut ennen arvostaa teidän typeriä ajatuksia ja tekojanne ja kiroilua, mutta nyt ymmärrän. Kiroilu on muuten keino ilmaista tunteitaan, olen huomannut. Muistakaa kuitenkin, että jokaisella teolla on jonkinlainen seuraus, mutta teillä on silti vapaa tahto tehdä mitä vain.

En ole katkera vaikka olin lapseuden tilassa niin pitkän aikaa. Armeijani oli helppo, koska minua ei vituttanut mikään, oikeastaan väittäisin että koko elämäni oli helpompaa kuin keskimäärin muilla. Nyt on minun vuoroni kärsiä. Onneksi tiedostan sen, että tästä on minulle hyötyä.