7244 - 8.12.2011 (arvosana: -70)

Jos vaan vituttaa, ni sitte vituttaa! Tartteeko joku vitun syy olla?!

7239 - 8.12.2011 (arvosana: -54)

vituttaa ja hävettää niin saatanasti ku mällää broidin auton. eikä oo ees varaa korjata sitä saatana. ku pitää leikkiä, perkeleen amiskakara, vittu ku voi olla tyhmä.

7236 - 7.12.2011 (arvosana: -100)

niinkin saatanan yleinen asia kuin koiran paskattaminen. mitä kaupunkineitejä täällä pullollaan kun ei ees pussin tai vaikka kokonaisen suojapuvun kanssa osata poimia sitä pökälettä veks? vaihtoehtoina a. älä vittu hanki koiraa, b. helvettiin kaupungista, c. paskata koiras sängylläs, d. mene kakanpoimimiskurssille, e. tunge tulppa hauvas persreikään. vaihtoehtojahan riittää, mutta ei kun annetaan vaan oman sulosen karvamöllykän päästää päivän murkinat keskelle tietä..
juu oon ihan normaali ihminen enkä kulje tiellä aina nenä kiinni maassa että mihis ollaan astumassa. sitä lemuavaa kovaa paskaa saa koko päivän yrittää hinkata kengänpohjasta pois ties millä harjoilla ja aineilla.
mä ainakin ku oon naapurin koiraa vieny ulos, nii pussit taskussa ollu valmiina, jos sattus sille hätä. ei oo niin hankalaa.

7231 - 7.12.2011 (arvosana: -30)

Vituttaa kun en enää tiedä kuka olen tai mitä haluan. Tuntuu, etten saa mitään elämässä aikaiseksi. Mukaanlukien harrastukset ja vapaa-aika. Elän tällä hetkellä melko stressaavaa ja vaikeaa elämänvaihetta ja silloin toivoisi, että edes omat toiveet olisivat selkeitä. Mutta ku ei. Kohta pitäisi päättää jatko-opiskeluista, mutta haaveet vaihtelevat kuin tuuliviiri. En muutenkaan tiedä mikä paikka sopisi itselle parhaiten. Eihän se selviä kuin kokeilemalla, mutta en silti haluaisi lähteä väärälle tielle ja saada taas lisää päänvaivaa. En myöskään tajua miksi käytän aikaa netissä roikkumiseen kun todellisuudessa pitäisi tehdä jotain ihan muuta.

7230 - 7.12.2011 (arvosana: -37)

Olen 28v ja vasta tässä iässä on tullut hirveä angsti, kapina, uhmaikä ja viha. Olen ollut hirveän ymmärtämätön kaikkea kapinointia kohtaan, nyt ehkä tajuan mistä siitä on kyse. Tähän asti olen ollut eräänlaisessa lapsuuden tilassa, jossa ei kyseenalaisteta mitään, oteta liikaa vastuuta omasta elämästä ja siihen liittyvistä päätöksistä, vaan ihanasti ajautua ja iloisesti hyväksyen kaiken mitä elämässään tapahtuu. Voin sanoa, tässä on helppoa olla.

Kun sitten sain lopputyöni valmiiksi ja valmistuin deeiiksi, jonkinlainen, jonkinasteinen loppuun palaminen tapahtui. Tästä angstini alkoi. Lopetin kaikki vastuutehtäväni ja töissä annoin itselleni luvan tehdä asioita vasemmalla kädellä ja perseillä, että jaksaisin. En halua tehdä koulutusta vastaavaa työtä, koska siinä on liikaa vastuuta, josta pää hajoaa, mieluummin menen vaikka siivoojaksi tai käyn lisää koulua, koska siinä voi tehdä asioita vasemmalla kädellä, kunhan panostaa tiettyihin asioihin. Voi voi, menevät yhteiskunnan resurssit hukkaan koulutuksessa, kun eivät opeta ihmisiä ottamaan ja kantamaan vastuuta. Minulla on tällä hetkellä paha ongelma vastuunottamisen kanssa, mikä ei haittaa niin kauan, kunnes haluan ottaa asuntolainaa ja lyhentää sitä, (mikä on perseestä) tai ryhtyä vakituiseen parisuhteeseen.

Angstiset teinit, olkaa iloisia siitä, että olette angstisia. Tämä on välttämätön vaihe siihen, että teistä kasvaa itsenäisiä omat päätökset tekeviä aikuisia, jotka ei toivon mukaan turhaan kumartele muita. Ilman tätä vaihetta teistä tulee ehkä jollakin tasolla vajaita. Tiedän, se tila missä olette nyt, on tuskallista ja perseestä, mutta niin se vain on. En osannut ennen arvostaa teidän typeriä ajatuksia ja tekojanne ja kiroilua, mutta nyt ymmärrän. Kiroilu on muuten keino ilmaista tunteitaan, olen huomannut. Muistakaa kuitenkin, että jokaisella teolla on jonkinlainen seuraus, mutta teillä on silti vapaa tahto tehdä mitä vain.

En ole katkera vaikka olin lapseuden tilassa niin pitkän aikaa. Armeijani oli helppo, koska minua ei vituttanut mikään, oikeastaan väittäisin että koko elämäni oli helpompaa kuin keskimäärin muilla. Nyt on minun vuoroni kärsiä. Onneksi tiedostan sen, että tästä on minulle hyötyä.

7223 - 7.12.2011 (arvosana: -99)

vituttaa koska tajusin että tykkään tytöistäkin ja etten osaa elää asian kanssa.

7222 - 7.12.2011 (arvosana: 34)

VITUTTAA! vittu saatana perkele. tiiän et mun ongelmat on VÄHÄISIÄ teidän ongelmienne rinnalla, mut mitä väliä.
1. oon omasta mielestäni ihan vitun ruma & sairaan läski. (167cm & 57kg)
2. oon vieläki katkera siitä, ku mun poikaystävä jätti mut kahden vuoden suhteen jälkeen TOISEN TYTÖN TAKIA!?
3. masennun jos saan kokeesta alle ysin. oon "täydellisyydentavoittelija", ja mulle ei kelpaa se 8½! mun on pakkopakkopakko saada mieluiten 10, mut ysikin menettelee.
4. tunnen hirveetä syyllisyyttä jos en oo jonku kaverin kanssa sillon ku oon luvannu. tunnen myös syyllisyyttä siitä, etten kuuntele kavereitteni huolia ja asioita, vaan oon kiinnostunu ainoastaan omista asioistani ja omasta elämästäni. MUN ongelmat on isoimpia, ja MÄ oon maailman napa. SE VITUTTAA IHAN TOSISSAAN, KOSKA MÄ EN OIKEESTI OO SELLANEN!!
5. tuntuu ku en vois vaikuttaa mihinkää, ja se RAIVOSTUTTAA IHAN PERKELEESTI!! me ihmiset tuhotaan maailmaa, ja mua vituttaa koska mä en voi yksin vaikuttaa siihen muuten ku kierrättämällä, olemalla kasvissyöjä ja kuluttamalla vähemmän. MUTTAKU MUST TUNTUU ET SE EI RIITÄ!
6. mul on hirveesti tavotteita. kauheet paineet, stressi ja edelleenki tää vitunmoinen "täydellisyydentavoittelu". VITTU PASKA HELVETTI PERKELE JUMALAUTA VITTU! arrrgggghh
7. en osaa/jaksa olla oma itteni, koska vihaan sitä kuka mä oon. voisin oikeesti kuolla pois. vittu tää taas kuulostaa tämmöselt helvetinmoiselt teiniangstilta, mut oikeesti MUN ELÄMÄLLÄ EI OO TARKOTUSTA!
8. tunnen itteni HUONOKSI, VÄHÄISEKSI, SÄÄLITTÄVÄKSI, LUUSERIKSI, LÄSKIKSI, RUMAKSI, IDIOOTIKSI, HUORAKSI, LISSUKSI & KAIKEKS IHAN VITUN PASKAKS. ja se ottaa koville, ku yrittää enemmän ku on ees mahollista, ja sit se ei auta mitään.

nyt vituttaa ku angstasin johkuu nettii ihan saatanasti, mut ei voi mitää. mmm, musiikki ja kiroilu helpottaa mun oloa täs paskas maalimas. KIITOS MY CHEMICAL ROMANCE, 30 SECONDS TO MARS, GREEN DAY, VOLBEAT & MUUT IHANAT BÄNDIT JOTKA TUOTTE VALOA MUN ELÄMÄÄN ???

7220 - 6.12.2011 (arvosana: -11)

Saatana vittu helvetti menin sitte taas vittu käymää vaa'alla. Mä olen neljätoista vuotias tyttö joka on vähän vaille 170 senttiä pitkä, joten 64,8 kg ei oo paljon! Mutta mäpäs vittu en pysty uskoo sitä vaikka tiiän sen vallan hyvin, mä en yksinkertasesti vaan saa palastakaan nielastua ilman että mä oksennan sen ulos vaikka mulla on ihan helvetinmoinen nälkä, ja vaan sen takia että kaikki meiän luokkalaiset (jotka kaikki on jotain kymmenen senttii lyhyempiä) painaa monta kiloo mua vähemmän. Ja mä ällötän itteeni. Mä katon joittenki mallien kuvia ja halusin niin helvetisti olla yhtä laiha ku ne, mutta mä en vaan pysty siihen ja sen takia mua ällöttää ihan saatanasti. Ja tää ei oo eka kerta. Mä oon just parantunu vakavast anoreksiasta ja mun oikeesti pitäis nyt syyä kunnolla, mut mä en vaan pysty. Ja kaikista hirveintä on että mun mielestä nälkä tuntuu kivalta. Ja mä en uskalla sanoo äitille että kävin taas vaa'alla ilman sitä, koska mulle sanottiin etten mä saa nähä paljon mä painan, ettei näin vaan käy. Äitin täytyy vaan sanoo mulle aina että oonko mä lihonnut vai laihtunut ja pitääkö mun syyä enemmän. Se suuttuu mulle niin helvetisti ja pakottaa mut syömään iha hirveesti ja sitte saan oksennella koko yön. Tää on oikeesti ihan hirveetä.

7216 - 6.12.2011 (arvosana: -31)

Ensin joutuu jonottamaan baariin puolisentuntia.
Sittenkun sinne pääsee joutuu seuraavaksi tiskillä odottamaan toiset puolituntia, että joku ottaisi tilauksen vastaan ja tarjoilisi. Todella turhauttavaa, mutta säästyipä rahat. huoh...

7213 - 6.12.2011 (arvosana: -13)

Vituttaa, kun tää maailma on niin paska paikka. Saa miettiä, mistä revit rahat elämiseen, pitää tapella virastojen kanssa ja pitää yrittää itse olla niin aktiivinen joka asiassa, vaikka jo pelkkä puhelimella soittaminen pelottaa niin helvetisti. :/