12359 - 15.2.2014 (arvosana: -26)

Vituttaa olla niin pelkuri, etten uskalla edes itteäni tappaa.
Vituttaa valittaa, kun en uskalla asioihin mitenkään vaikuttaa.
Olis niin paljon helpompaa jo heittää se vitun naru kaulaan tai hypätä vaikka parvekkeelta alas.
Vituttaa istua jossain perkeleen terapiassa ja kuunnella, kun lääkärit määrää joka viikko uusia lääkkeitä, jotka varmasti auttaa ja parantaa ja piristää. Kuhan vaan sais tarpeeksi hyvät soosit, että vois ees niillä ittesä hoitaa päiviltä.
Ehkä vielä joku päivä, kuhan oon tarpeeksi keränny sitä rohkeutta.

12353 - 9.2.2014 (arvosana: -28)

Nuoruus meni ohi ja sen mukana kaikki käyttämättä jääneet mahdolisuudet nauttia elämästä. Vain vitutus jäi. Ja viina.

12352 - 9.2.2014 (arvosana: -51)

Potuttaa, kun Suomen Kansanterveysyhdistys lähettelee vanhuksille 50€ laskuja ja yrittää saada maksamaan, vaikka ei ole mitään luvannut lahjoittaa. Härskiä huijausta.

12343 - 3.2.2014 (arvosana: -91)

Vitutus nro 1: Menkkakivut. Yleensä mulla ei oo edes pahat, mutta nyt on neljättä päivää helvetillisen kipeänä alavatsa ja selkä.

Vitutus nro 2: Oon taas menossa takas masennukseen ja alan "unohdella" syömiset. En jaksa pitää yhteyttä uusiin ystäviin ja ne tietenkin luulee, että mua ei enää kiinnosta niiden kuulumiset. Kiinnostaa, mutta en jaksa välittää. En jaksa edes olla pettynyt siihen etten jaksa.

Vitutus nro 3: oon miettinyt asiaa puoli vuotta ja todennut, että ei, en rakasta enää tyyppiä jonka kanssa monet mieltää minut pariksi ja tiedän, että hänen puoleltaan asia on samoin. Ei meistä kummallekaan ongelma, mutta anna olla jos joku ulkopupolinen saa tietää "erosta". Mihin se kaatu? Pettikö se mua? Petinkö mä? Oliks teillä joku kriisi? Paljastuko että se uskoo ufoihin? No vittu kyllä koska ihmisethän ei ikinä lakkaa olemasta pari vaan siks, etteivät enää rakasta toisiaan.

Vitutus nro 4: kahvini on näemmä ehtinyt jäähtyä kun oon kirjottanut tätä. Vittu kun pitää vituttaa ylipäätään.

12340 - 1.2.2014 (arvosana: -90)

Ketuttaa kun oon 21, lesbo ja en ole koskaan omistanut tyttöystävää

12335 - 29.1.2014 (arvosana: -56)

vituttaa kun toisten vitutuksille voi antaa arvosanan

12333 - 29.1.2014 (arvosana: -31)

Oon tässä parina vuonna kasvanut henkisesti siihen pisteeseen etten enää ahdistu tai panikoi kovinkaan helposti. Ainoa mitä kaipaan on ne pienet jokapäiväiset "tuntemukset" mitä joskus oli. Ja jotka uskon jokaisella normaalilla ihmisellä olevan.
Sanotaan vaikka ensilumi, tai aurinkoinen kesäpäivä herättää jossain jonkun näköistä iloa. Minullekin se herätti joskus. Voi kunpa vieläkin.

12332 - 27.1.2014 (arvosana: -76)

Vituttaa kun olen monessa asiassa melko hyvä, mutta en missään tosi hyvä. :(

12330 - 26.1.2014 (arvosana: -69)

Vituttaa kun elämä hajoo pikkuhiljaa palasiks. Vituttaa että en pysty puhuun kenellekkään sillä oon niin saatanan tunnevammanen. Vituttaa että en ilmeisestikkään ole niin tärkeä ystäville jotka oot tuntenu jo sellaset 10 vuotta. Vituttaa että ignoraataan. Vituttaa että omalla perhelläki menis varmaan paljo paremmin ilman mua. Vituttaa että se ainoa henkilö jonka ajattelin olevan elämässäni hyvin ilmoitti eilen että hänen tunteensa ei oo yhtä voimakkaat kuin mun. Tasan ei mee Nallekarkit.. no ainakin olen oppinut kaksi asiaa elämästä lopullisesti. Älä luota keneenkään ja älä koskaan rakastu.
Ps. Sori teiniangsti :D mut tää purkaminen on ainoo asia mikä helpottaa :/

12325 - 19.1.2014 (arvosana: -57)

vituttaa kun ei saa koskaan mitään aikaseks

vituttaa kun ketään ei kiinnosta

vituttaa kun mul ei oo oikeesti mitään syytä nousta sängystä

vituttaa kun en uskalla

vituttaa kun kukaan ei oikeesti välitä musta

vituttaa kun on niin kylmä

vituttaa kun on joskus hyvä päivä se tulee tuplapaskana takasin

vituttaa kun kaikki esittää

vituttaa kun haluis luovuttaa, mut ei pysty ees siihen

vituttaa kun ei jaksa

vituttaa kun ei ymmärrä ketään, mitään, koskaan

vituttaa kun ei tiiä kuinka monelle tulis ees ikävä jos lähtisin