11136 - 1.3.2013 (arvosana: -43)

Yksinkertaisesti sanottuna minua masentaa. Tuo sana on kuitenkin kokenut sellaisen inflaation, että koen tarpeelliseksi kertoa mitä tuo roskalehtien, Hippokrateen valan vannoneiden sekä mukahuolestuneiden kanssaihmisten raiskaama sana todella pitää sisällään, enkä nyt todella tarkoita niitä oman napansa tuijottajia joille elämä hymyilisi, kun vain viitsisivät nostaa katseensa.

Minulla tälle maailmalle jossa kaikki mätänee alkaen kauneudesta päättyen muistiin on enää hyvin vähän jos lainkaan annettavaa ja siihen nähden suhteettoman paljon tavoiteltavaa. Kuitenkin ihmisluontoihimme kuuluu haluta juuri sitä mitä emme kykene milloinkaan saamaan, ja vasta maatessamme kuolinvuoteella vuodattamassa sieluamme kuiviin ymmärrämme elämän ohittaneen meidät kuin juna, jonka aikatauluun oman napamme pikkuruinen asema ei koskaan kuulunutkaan.

Me ihmiset tuhlaamme vähäiset hetkemme keskinkertaisuuksiin odottaen sitä päivää, jona meillä on tarpeeksi rohkeutta seurata sydäntämme ja toteuttaa niitä asioita, joista salaa haaveilemme uniemme pimeiminä hetkinä, mutta sitä päivää ei koskaan tule ja syvällä sisimmässämme tiedämme sen ja siksi joka aamu herätessämme olemme päivä päivältä hiukan enemmän kuolleita.

Itse olen parantumattomasti sairas. Fyysisesti, vaikka oletan sen myötävaikuttaneen henkistä tilaani ja diagnoosia, joka takaa minulle vähäisen toimeentulon ja sen, että voin käyttää jäljelläolevan aikani kuten parhaaksi näen. On helpottavaa huomata ajan käydessä vähiin kuinka vain oikeasti tärkeät asiat jäävät jäljelle. Olen rakastanut ja menettänyt. Olen itkenyt ja nauranut. Olen elänyt ja pian myös kuollut. Mutta silti tiedän, että kun sydämeni lyö viimeisen kerran, kuolen tietäen että kyyneleet kuivuvat, muistot mätänevät ja vietän ikuisuuteni yksin, ilman sitä ainoaa jota tässä kurjassa maailmassa koskaan rakastin.

11133 - 1.3.2013 (arvosana: -77)

On se ihanaa kun valmistut koulusta ja sinulla on työsuunnitelmia,joilla voisit ennen pitkää ostaa oman talon jne.Ennen kaikkea sitä haluaa elää itsenäisesti.Menet työkkäriin paperit kourassa ja ensimmäisellä tapaamisella ohjaavan nuorison henkilön kanssa.Tuo ihana ,helvetistä tullut henkilö antaa ymmärtää että vastavalmistuneelle,juuri työkkäriin ilmoittautuneelle artesaanille on paikka työteekissä.suora lainaus;"työteekki on oikea paikka sinunlaisillesi nuorille". sinne on tehty tilaa jne läpikulkupaikka josta työnantajat hakevat työntekijöitä.Hohhoh.ja paskat.Sisko oli siellä ja kertoi siellä olevan juoppoja yms, todellakin työkyvyttömiä tai ty haluttomia henkilöitä.Puhumattakaan siitä että sisko joutui siellä ahdistelun kohteeksi.Asiaan ei puututtu.Sitten kun haet töitä,kaikki valittavat kokemuksen puuttumisesta ja cv;n olemattomuudesta.Kun haet töihin,sinua syrjitään sukupuolesi takia.Sanokaa asiat saatana suoraan, vai pitääkö se hakata alumiinisella pesäpallomailalla toimiston nalkuttavista,tunteettomista systeemin mädättämien horatsujen suusta ettei sua pidetä työkelpoisena ulkonäkös/ennakko asenteiden/sukupuolen takia takia?Kun uhkaillaan suoraan ja saan kaverin tutulta työelämävalmennuspaikan niin sitten pihdataan työttömän ainoita tukirahoja jonkun paskan syyn takia,jota mulle ei voida selittää.Mulle riitti nyt.En teeskentele ah- niin- ihanan kohteliasta enään työkkärissä,en aio sietää paskaa kohtelua siksi,että sanon asiat suoraan kohteliaisuuden sisältämissä rajoissa..Jos et kohtele toisia samanveroisena,saat pian paskaa niskaan.En jaksa halventavia ja ilkeitä vihjaisujasi,asemasi ei oikeuta sinua tuomitsemaan muita.Teen sinusta voodoo-nuken ja silvon sen.Kiitos paljon M.P.,toivottavasti saat paiseita ikäviin paikkoihin.Se on sinun pahaa karmaasi.Huh,kyllä helpotti.Paineet purettu vaikkei ne tähän kyllä lopu,mutta jos olisitte kokeneet saman niin tajuaisitte että tämä teksti oli eroottinen,kaunis taideteos.Oli pakko saada tää ulos koska ei oo ketään kelle puhua.kiitos näkemiin,toivottavasti muut saavat töitä.

11132 - 28.2.2013 (arvosana: -74)

Voi voi missä liemessä kiehunkaan. Yksinäisiä iltoja jo vuodesta 2005 ja muutosta ei ole odotettavissakaan ainakaan seuraavaan 2 vuoteen. En syytä mistään itseäni, en ole sulkeutuva tai erilainen, vaan varsin tavallinen nuori. Silti en kelpaa kenellekään. Kaipaisin oman ikäistä seuraa palavasti, sillä tällä hetkellä ainoa ystäväni on perheemme koira.

11130 - 28.2.2013 (arvosana: -10)

V I T U T T A A

Oon uskomattoman vihanen ittelleni. Kun muut on tallilla, lukee kokeisiin, ulkoilee koirien kanssa, piirtää tai kirjottaa niin mitä teen minä? Istun kotona koneella! Suututtaa. Kaikki aattelee mut varmaan ihan saamattomana tyyppinä joka vaa antaa muitten passata itteään. Muut on tallilla, saa ilmasia maastoja ja on yötä tallilla, mutta ei, en minä saa sinne tulla kun en ole tallilla 24/7! Koirakin homehtuu häkkiin kun en sen kanssa lenkillä käy, vaikka metsästyskoira onkin, eli ei paljoa lenkitetä. En ikinä saa mitään järkevää aikaseksi, ja kouluki menee vaan kokoaja perseemmin ja perseemmin.

11124 - 27.2.2013 (arvosana: -74)

Se kun tyypit haukkuu sua syrjäytyneeks. Syynä se ettet käy koskaa missää hengaa etkä kato telkkaa ja oo faces.
Varmaa täält pääseeki jonnekki ku lähin kauppa on 20km pääs ja asutaan puskas muuteski.

11119 - 27.2.2013 (arvosana: -45)

Ketuttaa saatanasti kun olen saamaton läski nahjus joka siirtää kaiken aina huomiseen.

11116 - 27.2.2013 (arvosana: -4)

Ennen pystyin osoittamaan haluni jutella ihmisten kanssa... Nyt annoin numeron yhdelle. Voi jumalauta tätä tekstiviestipommitusta. Viime yönäkin kaksi viestiä. Ei mulla ole varaa eikä halua vastailla kaikkiin.

11115 - 27.2.2013 (arvosana: -51)

Vituttaa kun oon 17-vuotias, kohta 18 ja silti en ole koskaan edes halannut ketään naispuolista. Tää tilanne olisi ihan ymmärrettävä jos olisin joku sulkeutunut ihminen tms. mutta koska olen sosiaalinen ja avoin tilanne tuntuu oudolta. Olen todella hellyydenkipeä :3

11114 - 26.2.2013 (arvosana: -34)

Noi saatanan sinitarrat ei pidä julisteita seinis, vaikka tarra tarttuu hyvin. Yölläkin heräsin siihen, että Harry Potter-julisteeni makas päälläni.

11101 - 26.2.2013 (arvosana: -60)

Se vitun tunne kun kaikki paljon nuoremmat osaa kaiken enemmän ja paremmin kun ite.