11241 - 19.3.2013 (arvosana: -32)

Mun elämä on täysin merkityksetöntä! päivästä toiseen samaa paskaa.. kaikista vituttavinta on se että jo pienestä pitäen mun on pitäny olla se vitun positiivinen hoikka ja iloinen ihminen jolla on paljon kavereita ja koulu sujuu ja toisin sanoen kaikki on muka niin VITUN HYVIN. En vaan yksinkertasesti jaksa enään täta vitun roolia... Varsinkin se että nyt mun pitäs olla viel se ihana ja auttava ystävä kun mun kaks kaveria ihkuttaa ihastuksistaan (joiden kaa ne on ihan kohta yhessä)musta on ihanaa et niillä menee hyvin ja haluun kuulla ne tarinat ja haluun olla niiden tukena! on vaan vitun vaikeeta näytellä ilosta kun omat ihmissuhteet ollu perseestä koko elämän ajan.Oon aina ollu romantikko mut nyt oon vittu tullu siihen tulokseen että paskat rakkaudesta hommaan 75 kissaa ja elän niiden kanssa... Oon rakastunut aina vääriin ihmisiin ja olen aina kussu jotenkin kaiken.. Kaiken huippu oli se kun mun kaks hyvää kaveria halus erottaa mut ja mun ihastuksen KAIKKIEN PARHAAKS?! mitä helvettiä eikö toisen kaa saa olla jos siitä tykkää? ei vaan paskaks sekin meni kuitenkin koska se oli ihastunu mun parhaaseen kaveriin :) sit mulla menee hermo iänikuiseen teinidraamaan. kaikki vitun asiat on niin suuria ja sit supistaa selän takana ja vaikka mitä. TULKAA NY VITTU SANOO PÄIN NAAMAA JOS ON ONGELMA? Vittu miehet on hankalii mut NAISET ON SUORAAN SANOTTUNA PERSEESTÄ!! mut en ala ny selittään sen enempää koska ketään tuskin kiinnostaa eikä kukaan jaksa lukea.. vähän niinku mun elämä.. vittu ehkä vaan katoon..

11233 - 17.3.2013 (arvosana: -75)

Yksi mun luokkalainen julisti nyt vihaavansa mua. Eipä tuossa mitään, myönnän ettei tämä kyseinen hermanni ollut muutenkaan mikään kauhean hyvä tyyppi, MUTTA. Vihaamisen syy:
En halunnut ajella pusikkoon hänen rikkinäisellä pulkallaan, jonka päälle hänen pikkuveljensä oli viikko sitten oksentanut. Eikä sitä pulkkaa muuten oltu pesty. Ja anteeksi erittäin paljon hermanni, mutta minusta tuntuu jotenkin siltä että oli jo ihan äärettömän tyhmä veto luullakaan jonkun seitsemäsluokkalaisen erityisemmin innostuvan pulkkailusta. Että terveppä terve ja ajele ihan yksinäsi sinne ruusupuskaan.

11227 - 16.3.2013 (arvosana: -69)

Nainen pettää. Ketään ei kiinnosta. Vittu mitä paskaa. Hakkaan kohta omat rystyset paskaksi tai jonkun naaman. Ärsytystaso jotain atmosfääristä. Ei voi luottaa keneenkään. Kaikki paska sataa niskaan, ei vittu jaksa.

11226 - 16.3.2013 (arvosana: -50)

vituttaa ku tyttöystävä hengaa sen exänkaa koko vitun aja joo okei mikäs siinä mutta se pakotti mut laittaa mun exänkaa väit poikki ja silti pitää välit omaan exäänsä? mitä vittua onko teistä OK!?!??

11225 - 16.3.2013 (arvosana: -57)

Hassua, kuinka ministeri Hautala toi juuri Himas-kohun ollessa parhaimmillaan, esille tämän eläkemaksujen maksamatta jättämisen.
Yritetään saada ihmiset unohtamaan koko Himas-kohu... AHAHAHA!
Kuinka paljon Hautalalle maksettiin "marttyyrin" roolista?
Satanen vetoa ettei ministeri Hautala saa edes sormenheristystä koko jutusta...

Muutenkin vituttaa tämä helvetin läpimätä hallitus ja koko poliittinen roskapaska. Mitähän muuta siellä on, joka ei kestä päivänvaloa..?

11221 - 16.3.2013 (arvosana: -53)

Vieraanvaraisuutta on käytetty hyväks törkeällä tasolla. Mä olen niin loukkaantunut, että kyseessä oli viel läheisimpiä ihmisiä.

11205 - 13.3.2013 (arvosana: -23)

Se oli sitten siinä. Eipä siitä taida olla viikkoakaan, kun tänne purin saamattomuuttani nimimerkillä "ihastunut :3". Nyt sitten varmaan kaikki arvaavatkin jo ilman edellisen vitututksen lukemistakin, että mikä mättää. Aivan, ei kannata pitää ihastustaan sisällään, sillä joku on varmasti nopeampi kuin sinä (tässä tapauksessa puhutaan puolesta viikosta). Eli hyvä ja pitkäaikainen kaverityttöni on ilmeisesti yhdessä jonkun oman kaveripoikansa kanssa. Vielä viikko sitten olin päätä pahkaa ihastumassa ja jo valmiina kertomaan tunteistani tälle tytölle, joita olen pitänyt sisälläni jo vaikka kuinka kauan. Mutta joku ehti ensin. Tänään lähtiessämme pois kahvilta hän pyysi tätä kyseistä kaveripoikaansa hakemaan hänet kotiin (kaveripoika asuu tän tytön lähistöllä, itse ihan toisessa suunnassa). No tämä nuori herra sitten saapuu siihen autollaan ja ihastukseni ryntää tämän syliin ja antaa sen verran intohimoisen suukon tälle pojalle, että ihan pahaa teki katsoa vierestä. Kun nämä rakastavaiset sitten lähtivät tiehensä aika pysähtyi ympärilläni. Olin järkyttynyt. Jäin tuijottamaan auton kauas katoavaa takaosaa. Ensimmäinen ihminen koko elämäni aikana, jonka kanssa oikeasti olisin voinut aloittaa suhteen oli mennyt toisen matkaan. Lähdin siinä sitten kävelemään tuossa koleassa talvisäässä kohti omaa kotiani. Aika sekavat olivat tunteeni tuon kävelymatkan aikana. Toisaalta olin iloinen kaverityttöni puolesta, toisaalta olin surullinen omasta puolestani. Liikutuksen määrä on suuri kun edes mietin tuota tapahtunutta puolta tuntia (josta nyt tätä tekstiä kirjoittaessa on kulunut toiset puolituntia).
Tavallaan kaksipiippuinen olo on kuitenkin nyt. Toisaalta hyvä etten kertonut tunteistani ihastukselleni, sillä mikä olisikaan ollut nolompaa ja rankempaa, kuin kuulla tältä itseltään, että tämä ei ole sinkku. Toisaalta nytkään oloni ei ole hyvä, kun jätin kertomatta tunteistani häntä kohtaan. Oikeasti olin jo varma että meistä olisi voinut tulla jotain! Olin jo ehtinyt ehdottaa tällaista \"ravintola iltaa\" tälle tytölle jossa olisin kertonut tunteistani. (Kyynel). Ei mikään ihme ettei tämä tyttö heti löytänytkään aikaa kalenteristaan.
Varmasti on monien helppo tulla sanomaan, että tyttöjä tulee ja menee. Niinhän se on myönnetään. Olen kuitenkin siinä mielessä poikkeuksellinen tämän ikäinen (18), että en hae pelkkää seksiseuraa, vaan ainoastaan seurustelusuhdetta. En ole kiinnostunut yhdenillan jutuista. Monet ihmettelevät isoon ääneen, että kuinka ihmeessä voinkaan olla vielä neitsyt näillä silmillä,tällä kropalla, näillä vaatteilla ja sosiaalisuudellani. Vastaus on helppo: en halua mitään hikistä kännipanoa, vaan haluan, että ensimmäinen kertani on jonkun minulle tutun ja turvallisen ja mielellään myös rakkaan ihmisen kanssa. Oikeastaan, olen todella iloinen, kun aikanaan olin \"hikke\" koulussa, omistin huonon itsetunnon ja vähän kavereita. Nyt, kun kavereita on tullut ja itsetunto noussut, kouluarvosanat ovat edelleen loistavat. Myös maailmankatsomus on säilynyt osittain noilta huonoilta ajoilta, ehkä vain hieman rennompana. En halua kiirehtiä mihinkään. En halua pakottaa ketään mihinkään, enkä itse halua tulla pakotetuksi mihinkään. Haluan vain sen, mitä kuka tahansa haluaisi: vilpitöntä rakkautta ihmiseltä, joka pitää sinua täydelllisenä. <3

11202 - 13.3.2013 (arvosana: -58)

Haluun nähä sen yhden ja uskaltautua juttelemaankin!!! En tiedä siitä yhtään mitään, mut se on söpö ja pari kertaa ollaan toisiamme aamuisin katseltu. Oisin halunnut jo aikaisemmin jutella, mut en saanut siihen tilaisuutta... Nyt en oo nähnyt sitä taas vähään aikaan. #@&&€@#€&#&@&:?!?@€%#!!"?

11193 - 12.3.2013 (arvosana: 11)

Näin IT-tuessa työskentelijänä toivoisin että kaikille työntekijöille jaettaisiin kyseiset ohjeet. Näiden tärkeyttä emme voi tietohallinnon puolesta korostaa riittävästi!


– Kun pyydät meitä siirtämään tietokoneesi toiseen työpisteeseen, varmista, että kone on päällystetty pehmoleluilla, muistilapuilla, kuivatuilla kukkasilla, kasoilla postikortteja ja lasten kuvilla. Meillähän ei tunnetusti ole omaa elämää ja siksi on mukavaa nähdä, että sinulla on.

– Älä koskaan kirjoita virheilmoituksia muistiin! Meillä on yliluonnollinen kyky muistaa jokainen niistä ja lukea se tietty ilmoitus tietokoneen pimenneeltä näytöltä.

– Kun mikrotukihenkilö sanoo tulevansa juuri paikalle, mene
kahvitauolle ja lukitse koneesi. Mehän muistamme kaikkien työntekijöiden käyttäjätunnukset ja salasanat kun olemme ne luoneetkin

– Kun soitat mikrotukeen, kerro meille mitä haluat saada tehtyä. Älä missään tapauksessa kerro, mikä estää sinua tekemästä sitä.

– Kun mikrotukihenkilö on syömässä, ryntää hänen luokseen valittamaan kaikki tietokonehuolesi. Me olemme olemassa vain palvellaksemme sinua, emmekä siksi tarvitse ruokarauhaa.

– Kun henk. koht. tietokoneeseesi tulee vika, tuo se meille. Älä missään nimessä laita koneeseen lappua, josta ilmenisi nimesi, osastosi, puhelinnumerosi tai vian kuvaus. Me rakastamme arvoituksia.

– Älä koskaan käytä ohjelmissa itsessään olevia ohjeita. Ne ovat vain aivottomille ja lahjattomille.

– Kun löydät mikrotukihenkilön puhumassa puhelimessa, istahda pyytämättä hänen pöytänsä laidalle ja tuijota häntä koko puhelun ajan. Tämähän auttaa lopettamaan puhelun nopeammin.

– Voit aivan vapaasti sanoa: "Minä en ymmärrä yhtään tämän tietotekniikkahömpötyksen päälle". Meistä on mukavaa, kun asiantuntemukseemme viitataan hömpötyksenä, vaikka yritämme selittää sen mahdollisimman yksinkertaisesti.

– Jos tulostimeen pitää vaihtaa värikasetti, kutsu mikrotuki paikalle. Värikasetin vaihtaminen on niin hankala ja vaativa tehtävä, että Hewlett-Packardkin suosittelee tehtävää vain diplomi-insinööreille.

– Kun tietokoneessasi on vika, pyydä meitä tulemaan paikalle kun itse olet poissa. Meistä on ihanaa keskustella tietokoneongelmastasi kollegasi kanssa. Varsinkin, kun hän ei tiedä asiasta mitään.

– Älä koskaan myönnä tehneesi mitään. "En minä mitään tehnyt. Se vain sammui." on paras puolustus.

– Kun tietokone ilmoittaa ikkunalla jonkin asian onnistumisesta, soita mikrotukeen ja kerro että koneesi on rikki ja se tarvitsee pikaista apua.

11187 - 11.3.2013 (arvosana: -49)

Välillä raivostuttaa eräs ystäväni, joka häslää ympäriinsä eikä ikinä keskity. Hänelle on vaikea puhua, kun jossain vaiheessa hän saattaa lakata kuuntelemasta. Hän tekee kaiken hutaisten, ja mikä pahinta, myös muiden kotona.

En ole mitenkään nipo siisteydestä, mutta mielestäni on todella epäkohteliasta olla tiedustelematta, miten joku asia toisen kodissa on tapana hoitaa, jos ei sitä tiedä. Ystäväni esimerkiksi heittelee roskia miten sattuu vääriin roskiksiin kysymättä, mihin roskikseen menee mikäkin. Aivan kuin hän vain arvailisi.

Hän myös jättää tavaroita poikkeuksetta luokseni. Ei haittaa sinänsä, asumme lähekkäin, eikä hän koskaan vaadi minua tuomaan niitä hänelle tai mitään. On vaan ärsyttävää, kun omien nurkissa lojuvien roinien lisäksi on vielä jonkun muun kamoja.

Ystäväni heittelee tavaroita lattialle, eikä nosta niitä. Ok, ihan sama, mutta tämä mulkero tekee niin myös minun tavaroilleni! Pelkään, että hän vielä rikkoo jotain. Arvokkaat tietokoneeni ja puhelimeni ovat hänen jäljiltään aina naarmuilla.

Kaiken lisäksi tuo urpo kerrostaloasunnostani poistuessaan unohti laittaa oven kiinni. Siis mitä vittua? Ajatella, jos minä olisin lähteny hänen kanssaan pois ja hän olisi tullut viimeiseksi ulos. Ovi olisi jäänyt auki ja kuka tahansa olisi voinut kävellä sisään. Onko se elämä niin vitun vaikeaa, ONKO?

Listaa voisi jatkaa ties miten pitkälle, mutten viitsi, koska jo näiden asioiden kirjoittaminen lisää vitutustani. Pahinta on, etten voi sanoa näistä asioista ystävälleni, koska alkaisin saman tien raivota, emmekä ole koskaan riidelleet. Joka tapauksessa kyseinen henkilö on minulle tärkeä.