10356 - 18.11.2012 (arvosana: -30)

Vituttaa kun menen ajotunnille josta ollaan kuitenkin maksettu se pari tonnia, sitten kahjo ajomaikka päättää ottaa mukaan toisenkin oppilaan ja kappas, sehän on meidän kylän oma idoli, no, jää aika vähille se meikäläisen opetus kun puhutaan takapenkillä kynsiään viilaavan neidin kanssa koirista ja meikeistä ja laulamisesta ja kaikesta ihan muusta. Ja sitten yritetään myydä lisää ajotunteja koska en kuulemma opi mitään.

10352 - 17.11.2012 (arvosana: -97)

Oikeesti miten lapsellinen ihminen voi olla hän luulee olevansa hauska luulee olevansa omalaatuinen ja ajattelee vain itseään ja soittelee koko ajan eikä tajua että en halua että hän soittelee joka päivä aamu iltä yö koko ajan saatan sitten vittuillaan ja sitten pyydetään ateeksi en halua olla kavereitteni kanssa riidoissa vitut! kuitenkin haastetaan riitaa koko ajan kannataisi kohan hankkia elämä ja miettiä vähän mitä suustaan päästää???VITUN URPO SAATANA HANKI VITTU ELÄMÄ

10350 - 17.11.2012 (arvosana: -69)

Nykymaailman meno on sairasta ja se pahenee koko aika. Miten ihmiset voivat olla näin paskaa nykyään. Itsekkäitä, ahneita ja täysiä idiootteja. Kukaan ei ole täydellinen mutta tuntuu että kaikki luulevat kyllä olevansa.

Se että jollain on rahaa ja se pitää näyttää muille, mitä vittua? Se että voit ohittaa kaupan jonossa törkeästi muutamia ja voittaa sekunteja elämääsi, mitä vittua? Se että saat tarkasti rahasi kikkailtua kun kyseessä on muutamia euroja, mitä vittua?

Kuinka monesti nykyään ostetaan lainalla hieno auto johon ei ole varaa, ihan vain siksi että muutkin? Vai miksi. Eikö riitä se mihin on varaa. Eikö ego kestä?

Jos olemalla töykeä saatat joskus päästä helpommalla tai voittaa ne sekunnit niin mitä hyötyä siitä oikeasti on? Pääset kotiin katsomaan sohvaasi 2min aikasemmin? Saati antaa muille pahamieli ja ollaan välittämättä siitä että toisia se ärsyttää. Kukaan ei kohtele toista kivasti enää koska se ei ole normaalia ja se vasta tyhmää onkin.

Saati se että kun ensin sillä hienolla autolla pröystäillään niin sitten kuitenkin joka sentistä pidetään kiinni kun se on muka "periaatekysymys" paskanvitut on mikään periaatekysymys. Se on piheys ahneus mulkkuus ja vittu köyhyys se. Tässä kerran näin tilanteen joka huvittaa edelleen. Mies henkilö näyttää hienoa autoaan joka on oikein saksasta tilattu speciaalimalli ja on sitä ja tätä (käytetty se kyllä oli) Noh sitä sitte kehutaan ja ollaan niin rikasta että paukkuu. Sitten sama mies ostaa 13euron pelipaidan ja se on liian pieni. EI siinä mitään, hän kysyy porukan lapsilta haluaako joku ostaa sen paidan sillä 13eurolla. Eikö sen olisi jo voinut antaa pois.

Onko tosissaan niin että tässä maailmassa ei enää kukaan voi olla edes puolitutuille antelias. Ymmärrän toki että jollekkin se 13euroakin voi olla isoraha. Tottakai on. Mutta ei se voi olla millekkään 30ke mersun omistajalle.

Sitte ihmiset kotonaan ihmettelee että niinpä. On se kamalaa kun elämä on nykyään niin ankeaa ja ihmiset on kaikille todella epäystävällisiä. No kerron miten se muuttuu. Että ihmiset alkaisi kohtelemaan toisia niin kuin haluaisi itseään kohdeltavan.

Isä tämän minulle opetti jo vuosia vuosia sitten ja se toimii minulla. Toki vaikeaa on ihmisiä katsoa kun he eivät halua toimia samoin ja itsekkin monesti vain alkaa menettämään uskonsa ihmisiin. Joskus itsekkin ajattelin ettei tuolle ole enää ketään hyvää. No kerran kaupassa minulta tippui pullonpalautuskuitti jonka arvo oli jotain 3-5e eli aika arvoton. En huomannut että se tippui, noh takana oleva vanhempi mies ystävällisesti nosti sen ja sanoi "tämä tippui sinulta." Noin, eikä ollut edes kovin vaikeaa saada minun päivä piristymään.

Jokainen PYSTYY olemaan ystävällinen. Harva vain tahtoo olla sellainen. Se on meistä itsestämme kiinni. Kumpa sen tajuaisi kaikki ja vaikka tajuaisi se ahneus ja minäkeskeisyys puskee edelle silti monille. Kumpa ystävälliset ihmiset perustaisivat jonkun yhdistyksen ja kantaisivat vaikka jotain pientä huomaamatonta tunnusta josta voisi tunnistaa ja tervehtiä hymyillen tietäen että maailma ei ole niin paha ja susi.

Toki, en vaivaa päätäni tällä asialla juuri koska se ei muutu miettimällä eikä vaikka lekalla muihin sen hakkaisi, mutta ajattelin nyt hetken tylsyyden johdosta tästäkin kirjoittaa.

10346 - 16.11.2012 (arvosana: -40)

Miksi helvetissä oikeasti luokan tyttelit jaksaa kitistä mun pukeutumisesta ja siitä etten puhu toisista paskaa heidän selän takana? Sanon mieluiten "olet ärsyttävä, koska et osaa olla hiljaa" suoraan jollekkin kuin pälpättää sitä heidän selkänsä takana.

Sekin kans kun ei kukaan jaksa puuttua siihen mitä koulussa tapahtuu, ja nyttemmin äitekin krijaimellisesti totesi "miksi mä kasvatan kilttejä lapsia kun he ei ole turvassa, vedä niitä vaan turpaan niin sillä hyvä".

Juu, yhteiskunta saa kiltin herrasmiehen joka vetää eka turpaan ja sitten tarjoaa nenäliinan jos nokasta vuotaa verta, mutta kun alkaa kyrpiä se että jatkuvasti hoetaan että mun pitäs tappaa itteni.

10345 - 16.11.2012 (arvosana: -25)

Vituttaa kun jotkut valittavat pettämisestä parisuhteessa ja kuitenkin haluavat jatkaa suhdetta. Miksei asioista voi puhua? Kaikkihan tietää, ettei terveessä ja rakastavassa parisuhteessa tarvita pettämistä, ellei kyseessä ole avoin suhde. Miksi pitää roikkua kaksin paskassa suhteessa kun voi olla yksinkin. Ja varsinkin sinkkuna on helppo olla jos haluaa paneskella ympäriinsä, ei ketään tarvitse satuttaa tietoisesti.

10328 - 12.11.2012 (arvosana: -27)

Vituttaa kyvyttömyyteni sanoa ihmisille jotakin. Haluasin huutaa eräälle kuinka ihana hän on ja halata, ja eräälle toiseelle huutaisin että lopettaisi sen paskanjauhannan ihanasta suhteestaan jossainvitussa.
Ja saatana, nää koulutehtävät. Kuinka hemmetin pitkä tonava on? VITTUSAATANA. Mikä ihmisiä vaivaa?!?!?!!?!? Jos olisin puhumatta olis kaikki okei, mutta en pysty koko kuukautta. TOIVOTTAVASTI TE JOTKA OLETTE SAATAN_N KUSIPÄITÄ NÄETTE TÄMÄN;
Haista iso paska.

10327 - 12.11.2012 (arvosana: -74)

Vituttaa kun työkaverit on niin saatanan ylimielisiä meikäläistä kohtaan!!

10323 - 11.11.2012 (arvosana: -52)

Koulukiusaamsien takia mulla ei ole sellasia ystäviä jotka olis tavannu eskarin jälkeen eli mulla ei ole henkistä tilakäsitettä, esimerkkinä: en mä jumalauta tiedä saako ihmiseen nojata tai painaa päätä niiden hartiaan tai heittää jalkoja niiden sylin yli luokissa, mä vaan en helvetti tiedä.

Sitten se kun ei tiedä miten ihmisten kanssa yleensäkkään toimitaan ja tuntee aina olevansa ongelma kaikille jos ne ei hoe kirjaimellisesti: "et sä tehny mitään väärin" ja sitten kun luokkaan kuuluu näitäkin jotka kitisee kaikesta, pitää pysyä kilsan päässä ettei tee mitään väärää.

Muutan johkin luolaan asumaan yksin koiran kanssa niin sitten on hyvä.

10316 - 10.11.2012 (arvosana: -26)

Vituttaa ku ehin jo kutsuu yhen tyypin yhtiin bileisiin ja nyt ne järjestäjät sano et se ei voi tulla. Onhan se mun oma vika ku en kysyny ensin niiltä, mut ku tää tyyppi muutti tänne viime viikolla ja se ei oo kerenny tutustumaan kehenkään nii olis ollu kiva et se olis siellä voinu tutustuu ihmisiin.
Yks ihminen lisää ei paljon kenenkään persettä kutita.

10306 - 9.11.2012 (arvosana: -54)

"Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin (Takaisin) Niin mä lupaan, että kaikki oisi paremmin (Paremmin) Eikä sun tarvii olla peloissasi enää (Enää) Koska ilman sua, mulla ei oo syytä elää"

Joo.. Pääsin taas pitkästä aikaa juttelemaan exäni kans. Vituttaa, kun tiiän kuinka huonosti sillä menee, enkä voi asialle mitää. Mä en osaa enää piristää sitä, nii alas se on vajonnu. Paino tippuu, viiltely alkanu, eikä kukaan saa sitä paremmalle tuulelle, en ees minä, vaikka aiemmin mä olin vielä yks niistä harvoista, jotka onnistu siinä...

En ees tiiä mitä sille ja sen tyttöystävälle kuuluu nykyää, ku ei tosiaan olla puhuttu hetkee. Onkohan ne ees yhessä enää? Mua vähä huolestuttaa, toisaalta mä haluaisin, että ne olis yhessä, koska ainaki sillä olis se tyttöystävä sillon, mut toisaalta taas en. Mä haluun sen takasin. Muttakun mun on nii vaikee olla täältä avuks, saatanan 320km.... ja se vitun salailu, ei sitä kukaa jaksais.. Ensvuonna olis muutto eessä, koska opiskeleen ja sen jälkee matkaa olis enää 120km, eikä ketään kyselemässä mun reissuistani, voisin päästä käymää siel.. luultavasti meenki ainaki kattoon sitä vielä joskus sit. Haluun nähä sen. Haluun sen saatana takas... Muttakun ei. En mä tiedä...

Silloon kun me erottiin, se meni ihan sovussa.. 2 kuukauden jälkee se myönsi, että sillä on tunteita enemmän sen edellistä ihastusta kohtaan ja sano olevansa pahoillaa, minä olin se kusipää, jolla ei ollu pokkaa myöntää, että mäki olin ehkä vähä enemmän kusessa toiseen.. sanoin ymmärtäväni ja mä ymmärsinki, ku kerran samaa kävin ite läpi.. ollaa edellee hemmetin läheisiä ja vasta joskus vuoden jälkee meidän erosta, oon oikeesti tajunnu, mitä mä menetin. Me oltii nii samanlaisia, sovittii täydellisesti yhtee.. Me oltii vaa yksinkertasesti me. Saatanan 320km pilas kaiken. Me ei nähty ja sen takii varmaa molemmat 'langettiin' edellisiin ihastuksiimme..

Mut mä en tiiä miks, jotenki mä vaa päässäni jaksan elättää toivoa, et ensvuonna sen muuton jälkee meiän olis helpompi nähä ja ehkä mulla olis vielä mahollisuus.. Mä haluan ainaki vetää sen takas maan pinnalle, seki riittäis. Mä haluun nähä, kun se hymyilee...

Nytki puhutaan ja kerroin sille, kuinka mun tekis mieli halailla jotakuta. Se pyys halaamaan sitä, mutta ei, koska 320km... vitunsaatananperkele.