9747 - 13.9.2012 (arvosana: -7)

Vituttaa niin saatanasti kuulla jatkuvasti, kuinka "nuoruus on elämän parasta aikaa" ja "opiskelijaelämä on hauskaa", kun itse olen introvertti, no en nyt ehkä kovin ujokaan, mutta lähinnä vaan ei kiinnosta. Haluan vain muutaman kaverin, jos nyt yhtään (tällä hetkellä parhaat ovat tietokone ja oma sisko), en halua juoda, en polttaa, en juhlia, en seurustella, en harrastaa seksiä. Yöni haluan viettää, jos en nukkuen, niin koodaten, pelaten, lukien tai surffaillen netissä. Moni ihminen ei ymmärrä, ettei tämä ole mikään vika tai puute ihmisessä, tai ettei mun tarvitse "tulla ulos kuorestani" tai "löysätä pipoa" tai muuttua millään tavalla, jos haluan olla tällainen kuin olen.

MUTTA. Tämä ei ole vitutukseni aihe, vaan pelko siitä, että ko. ihmiset ovatkin oikeassa. Mitä jos oikeasti menetän jotain, kun en osallistu juhlimiseen ja ördäämiseen? Mitä, jos oikeasti olisi parempi säästää nykyinen elämäntyylini vanhemmalle iälle? Useimmiten olen aika varma, että on sellaisia ihmisiä, jotka eivät vaan yksinkertaisesti nauti mistään edellämainitun kaltaisesta, mutta kun joskus vaan iskee epäilys. Että mitä jos hukkaankin parhaat vuoteni ja vanhempana kaduttaa.