9646 - 1.9.2012 (arvosana: -74)

Vituttaa, sillä peruskoulu tappoi kaiken luovuuden. Ennen yläastetta vedin perseestäni niin hyviä tarinoita, että melkein itsekin uskoin niihin, mutta nykyään pystyn tuskin kirjoittamaan muutamaa riviä enenpää ideoiden loppumatta. Kaikki piti tehdä JUURI NIIN kuin käskettiin, jos et tehnyt niin = Hylätty. Varsinkin ysiluokan äidinkielen opettaja oli sellainen sadistilehmä, että taatusti pahoinpiteli poikaystäväänsä (Jos hänellä sellaista oli). Tässä esimerkki noita-akan nälvimisestä: "Kirjoittakaa viiden sivun mittainen kirjoitelma aiheesta "Joululomani"". "Anteeksi, opettaja, mutta en tehnyt joululomallani mitään. Voinko sen sijaan kirjoittaa..." "ET VOI. Kyllä sinä ihan helposti saat sen viisi sivua täyteen, kun muutkin saavat. Alahan jo kirjoittamaan. HIHIHIHIHIHIII" Muut luokan oppilaat olivat jotain saatanan pilallehemmoteltuja porvarikakaroita mopoautoineen. Kyllähän niillä varmaan aihetta riittää, kun vanhemmilla on rahaa suunnilleen yhtä paljon kuin Roope Ankalla. Joka viikonloppu yksityis-suihkukoneella pääsiäissaarille. Sitten kun tuskissani väännän jotain paskaa siihen paperiin olemattomasta lomastani, akka toteaa: "Joo ei tää kyllä oo yhtään hyvä aine, saat 4½". Vetäkää opettajanmulkut vittu päähänne, saatana.

Toinen asia mikä vituttaa (Kuitenkin vain lievästi): Neitsyys.
Tai ei itsessään neitsyys, vaan kaikenlaisen kontaktin puuttuminen olioihin joita myös "naisiksi" kutsutaan. Kovin seksuaalinen kokemus oli pusu poskelle kuudennella luokalla, en ole edes pitänyt tyttöä kädestä, jos perheenjäseniä ei lasketa. En yleensä haise paskalle, siis yleensä. Mutta kuka olisikaan raikas kuin kedon kukkanen poljettuaan 8km kouluun? En ole ruma, huonosta ihosta huolimatta. En ole lihava. Suuhygienia ei ole kunnossa, tästä syytän vanhempia koska eivät opettaneet pesemään hampaita. Nyt hampaiden mädäntyessä alkaa peli olla jo menetetty. Puhun lyhyesti, mutta asiaa. En jaksa lörpötellä lämpimiä. Jos minulla on asiaa, sanon sen suoraan, ja sen jälkeen pallo on keskustelun toisella osapuolella. Itsetunto kunnossa. Tiedostan olevani älykäs, komea ja yleensä hyvän tuoksuinen nuori mies, ja tiedän mitä naisessa/tytössä haluan. Missä vika? Onko internet todella oikeassa, ja (Ainakin Suomalaiset)naiset juoksevat vain Brad Pittin näköisten ja/tai rikkaiden miesten perässä? Kaveri puoliksi leikillä, puoliksi tosissaan ehdotti deitti-ilmoitusta, mutta kuinka vitun säälittävää se nyt olisi, kun kuusitoistavuotias poika laittaa deitti-ilmoituksen? Muutenkin sellaisilla palstoilla ei pyöri kuin eronneita keski-ikäisiä ihmisperseitä, ja seinähulluja.

Ehkä jossain vaiheessa saan itselleni söpön tytön, ja elämme elämämme onnellisena loppuun asti. Ehkä kyllästyn tähän paskaan maailmaan ja sankaroidun. Aika näyttää, vai miten se meni?