8319 - 13.4.2012 (arvosana: -21)

Se on kiva juttu, kun itse on niin mitätön ja arvoton luuseri ja kaveri puolestaan ilmeisesti maailman parhain ja tärkein. Kyseistä kaveria onnitellaan, olipa syy mikä vain (esim. kouluun pääseminen, harjoittelupaikan saaminen, kihloihin meneminen). Minä puolestaan katselen vain katkerana vierestä, kun kukaan ei koskaan huomioi mitenkään. Edes omat vanhemmat eivät ole olleet kiinnostuneita minulle tapahtuneista (omasta mielestäni suurista) asioista. Ookoo, ehkei minun kovalla vaivalla saamani koulupaikka tai pitkäaikaisen poikaystävän kanssa kihloihin meno ei ole mikään järisyttävä uutinen, mutta olisi se nyt helvetti vieköön mukavaa saada joskus edes jotain noteerausta omista saavutuksista.

Tulee oikeasti niin paha mieli, kun jää aina muiden elämien tärkeyden alle. Tekisi vain mieli painua jonnekin futufutu-saarille ja jättää kaikki pahaa mieltä aiheuttavat asiat ja henkilöt taakseen.