7960 - 27.2.2012 (arvosana: -64)

Mun niskaan kaadetaan niin paljon paskaa, et nytkin tekisi mieli itkeä. Mut jos itken niin saan siitäkin kuulla! Mutsi hokee et oon vaan dramaattinen, kaipaan huomioo ja feikkaan, eikä se suostu ymmärtämään, että mulla on oikeasti paska olo! Ja vielä kaiken kukkuraksi paska olo hänen takiaan!
Jos käytän rahaa vähän enemmän vaikka alusvaatteisiin, olen tyhmä. Olen pahoillani, mutta on helvetin älöttävää käyttää samoja rintsikoita tyyliin 2 viikkoa, koska muut on pieniä, epämukavia tai e yhdet hyvät on pesussa. Joten uusin varastoni ja nyt paljon myöhemmin san kuulla siitä, että voin elää ilmankin. No en voi! Sori, että mulla on isot tissit, jotka on vitun kipeet jos en käytä rintsikoita.
Olen lainannut äidilleni SATOJA euroja ja se pyytää lisää. Minä ostin siskolleni bussikortin ja toiselle jonkun vitun lehden jota se ei todellakaan tarvitse.
Oon huomannut, että mun perhe kohtelee mua kuin vertaistaan vaan sillon, kun ne tajuu et niillä itellään ei ole varaa johonkin. Mutsi räyhää mulle, että mä en tajuu sen rahan loppuvan joskus. No tiedoksi nyt teillekin, kyllä mä tajuan. Ja se loppuu helvetin paljon nopeemmin, ku tuhlaan sitä näihin, jotka EI EDES KIITÄ! Mistä lyödään vetoa, että en tule saamaan niitä rahoja takaisin, joilla äiti osti sen bussikortin ynnä muuta. Ja se kinuu mua ostamaan sille jonkun vitun kenkätelineenkin!
Mä olen 15. Mä en käy usein ulkona mun ystävieni kanssa, koska siihen ei ollut varaa. Sen takia etäännyin tärkeistä ihmisistä ja erakoiduin. Nyt rahaa on ja olen voinut pitää hauskaa. En oo enää 5, joten en leiki enää hiekkalaatikolla, eikä äiti ymmärrä sitäkään. Aloitin juuri uuden harrastuksenkin. Äiti ei kustanna enää mun menoja, niinku sen pitäis. MÄ kustannan SEN menoja. Ja silti, SILTI mä olen se tyhmä lapsi, joka ei ymmärrä rahasta mitään ja käyttää sitä turhaan.
Mä lasken vuosia siihen, et mä voin muuttaa täältä pois. Mä hankin elämän, joka ei sisällä tätä perhettä, koska tää ei ole mun perhe. Mun perhe hylkäs mut, kun kävi ilmi, että mun isä haluaa panna mua ja mä tein oikein. Eli tein rikosilmoituksen. Fiksuimmat arvaskin jo mistä mä ne rahat sain. 10 000 euroa, joista iso osa on mennyt tän perheen ens kesän lomamatkaan + kaikkiin niihin äidin lainoihin jne.
Olenko mä itsekäs, jos mä haluan elää elämää ja aina välillä nauttia siitä mitä mulla on, vaikka en pidäkään siitä miksi mulla on rahaa? Olenko mä itsekäs, jos mä en halua haista paskalle ja tahdon tuntea oloni mukavaksi vaatteissani?
Jos mä tapan itteni, kukaan ei tuu ikävöimään mua. Ne tulee ikävöimään mun rahoja. Ja ennen ku mä itteni tappaisin, mä polttaisin ne rahat. Tai lähettäisin nimettömänä mun isälle takas tai pikku veljelle tai mun serkulle.
Ja kun tuun järkiini ja päätän kärsiä elävänä.. Mä odotan, että mun äiti heittäis veivinsä. Ilman SITÄ mä pärjäisin loistavasti.
Sori mutsi, mut kyl ne rintaliivit on tärkeempii ku sä. Ainakin ne tekee mun olon mukavaks.