6470 - 21.8.2011 (arvosana: -7)

Vihaan elämää.

Joo mulla on todettu vaikea masennus ja siitähän mun vanhemmat tykkää. Mulla on rajat, mihin asti saan olla tietokoneella, koska "Pitää mennä aikasemmin nukkumaan" vaikka suunnilleen ainoat kaverit jota mulla on on ne joiden kanssa keskustelen koneella. Masentaa vaan vittu enemmän kun ei saa edes kavereiden kanssa puhua. Ei, ei noi sitä ymmärrä. Eivät vaikka huudan kurkku suorana että teidän takia mä olen tämmönen, te estätte mun elämisen.

Otin lävistyksen, mutta hyi vanhempien mielestä lävistykset on rumia. Eihän sillä ole väliä että minä tykkään niistä ja että minulla on nyt jotain mikä parantaa paskaa itsetuntoani edes prosentin.

Lupasin vähentää tietokoneella hillumista ja yksin huoneessa angstaamista jos saisin oman koiran, hamsterin jonka olisin saanut ilmaiseksi kaverilta tai edes pienen akvaarion johon mulla on jo tarvittavat välineet.
Mutta ei, en saa. Edes tuollaista pientä iloa elämään ja jossa ois mulle jotai muutakin tekemistä ja vähän "kaveria". Ja vittu mulla on omaa työllä ansaittua rahaa jolla mä lemmikin elättäisin.

Niin, siksi minä olen aina tietokoneella, siksi minä vittuunnun ja paskenen päivä päivältä huoneessani.

Paha olla tässä maailmassa.