Kuule kun fysiikka on kunnossa, pää toimii paremmin. Kyllä teikäläiseltä oikeasti tunti liikenee päivässä liikkumiseen, ei kenenkään pää kestä 12-tunnin pänttäämistä ilman taukoja ja nollaavaa urheilusuoritusta, jonka jälkeen sydän hakkaa ja endorfiinit jylläävät <3 Jos teillä on koeviikot, niin olet todennäköisesti lukiossa. Psykologian kolmoskurssissa, koski muistaakseni neuropsykologiaa, on kerrottu valppaudesta, kognitioista sun muusta kivasta.

Ja vielä omakohtaista kokemusta. Eräs koulutoverini oli jo lukioaikoina MM-tason urheilija, ja hän veteli tuolloin kokeista 8-10, liikunnasta puhumattakaan. Että, lenkille siitä, kyllä sulla aika riittää molemp

iin. Ja oppiminen tehostuu myös.

^Paitsi että minulla on muutakin elämää kuin koulu! Minulla on puoliso, minulla on perhe, minulla on keikkaluontainen työ jne.

Lenkkeile läski, siinä se kunto kohenee

Aa, käsitin ikäsi väärin :) Kyllä tunti aina päivässä on aikaa liikkua, se on järjestelykysymys. Parantaa viriliteettiäkin, ylipainoisilla miehillä on tapana kärsiä eritasoisista potenssiongelmista. Jos kerran vaimokin vie sitä aikaa, aloittakaa yhdessä liikuntaharrastus :P Ihan sama miten sitä vapaa-aikaa vietetään, yhteistä se on kumminkin :)

Kuitenkin se on fakta, että hyvästä fyysisestä kunnosta hyötyvät elämän muutkin osa-alueet.

LAME

Itellä liikunta oli lähinnä sydäntä ku mikään muu, jokapäivä liikuin, harrastin milloi mitäki. Siinä kanssa menny toisesta polvesta nivelsiteet vituiksi, sitte meni kummatki polvet laskettelussa. Et tiiäkkää miltä tuntuu urheilialta, joka ei voi urheilla.
E
Että koitaha vaa jaksaa, alotin itekki pohjalta mutta halua pitää olla jotta jatkaa.

asdadasd, saanko huomauttaa että tuo jalkojen paskaksi meno on tuttu juttu, itselläni on ollut koko ikäni molemmat nilkat paskana, fysioterapiassa käyny niin kauan kuin musitaa enkä silti voi hölkätä edes sitä 400 m ilman että joudun kaatumaan maahan kivun takia. Että sekin on osasyyllinen ongelmaani. Nilkat eivät saisi rasittua.

No, syynä tuohon ylipaino. Etenkin, jos sitä on runsaasti. Tällöin pitää pudottaa painoa, mutta liikuntamuoto ei saa rasittaa niitä nilkkoja. Tällaisia lajeja ovat uiminen, vesijuoksu ja pyöräily. Talvella hiihtäminen.

Eli kun paino kevenee tarpeeksi, voit ruveta hölkkäilemään taas.

Muuten voisinkin, mutta olen syntynyt nilkkavammaisena. Eli ongelma on ollut myös silloni kun olen ehtinyt liikkua ja ollut hoikka. Uiminen oli minulle aikanaan rakas harrastus, mutta lopulta ei enään ehtinyt. Ja hiihto kyllä tuntuu nilkoissa aika pahasti (väärä tekniikka?).

No, jos teikäläinen vie koululle lääkärintodistuksen syntymävammasta, niin liikunnan ei pitäisi olla ongelma valmistumisen kannalta.

Ja edelleenkin, se on järjestelykysymys, että aikaa riittää liikkumiselle. Ei kenelläkään ole niin kiire, ettei 14 tuntiin mahdu 2 tuntia liikuntaa. Paitsi pääsykokeisiin lukijoilla, heillä aikataulu on helvetin tiukassa.