  6389 - 8.8.2011 (arvosana: -11)Vituttaa tämä itsekurin puutos ja laiskuus ja kärsimättömyys... Varmaan 2 vuoden ajan olen yrittänyt aloittaa jonkinmoista treenausta. Pitäny päästä kesäkuntoon, saada sikspäkki tai muutenki lihaksia. Sitä saattaa tehä oikeen paperille suunitelmat, että sinä ja sinä päivänä tehdään ne liikkeet ja sinä ja sinä päivänä levätään. Pitäny vähentää herkkujen syöntiä ja syödä paljon lihaa, kalaa ja sellasta.. Pari ekaa päivää menee suht hyvin, sitten alkaa lipsuminen. Sarjat jää kesken, kunnes raahaudun sänkyyn sanoen et huomenna sitten. Seuraavana päivänä illalla löydän itteni tietokoneen äärestä karkkia/pitsaa tai muuta vastaavaa kaverina. Ja tietenki ajattelen, että meen kohta vääntää niitä harjoituksia. Aika koneella kuitenkin venyy ja venyy ja venyy, aina on jotain mitä vois tarkistaa. Sitten onkin kello jo aamuyöstä eikä mitään jaksais tietenkään tehä. Kaupassakin aina kun maleksii niin aina sattuu "se viimeinen" karkkipussi kouraan. Sen paskan sitten mässytetyään tulee mahtava olo ja luvataan että ei enää karkkia. Nytkin sitten istunu koko päivän koneella ja pakastepitsaki tuli vedettyä turpaan. Fuck this shit.. Ja en ole läski/ylipainoinen, jos joku nyt niin ajattelee. BMI on 20.28, eli normaali. - Dr. Pig Kommentit Pullero kirjoitti... Sama ton treenin kaa :) anonyymi kirjoitti... mä alotin tänään lenkkeilyn, kyllä se siitä pikkuhiljaa :) tsemppiä sulle 9988 kirjoitti... mäki annan aina välil pitsalle turpaa XD 13312123123123 kirjoitti... Faktahan on se, että tuskin pystyt niin paljon syömään ettet sitä voisi liikkua pois. Sattuuhan se niin saatanasti tehdä se, mutta itse tiedän että se on mahdollista. Toinen "oikotie" treenaamiseen on ottaa esim elixian jäsenyys, sit kun maksat siitä sen 64e kuussa niin et vaan pysty oleen käymättä, kun vituttaa turhasta maksaminen. Trust me, been there done that entinenpunttimi kirjoitti... Se on elämäntapa, toisille se sopii ja toisille ei.Itse reenasin ihan hulluna semmonen 2 vuotta ja risat. Lopetin käytännössä koneella istumisen ja kaljan kittaamisen kokonaan. Söin melkein jo terveellisesti ja ja. Olin kunnossa. Lihakset näkyi ja oli se "sikspäkki" jotan en tosin yrittänyt saada vaan tuloksia maastavedosta ja sen sellaisista. Sanotaan että se oli elämäni terveellisintä ja epäterveellisintä aikaa. Jaksoin paremmin mutta minua vitutta joka päivä. Onneksi erään kerran maastavedosta johtuen sain pahan vamman ja lääkäri suositteli pitämään pitkän tauon puntista. Läsähdin vanhoihin tapoihin aika äkkiä ja... Ei kaduta. Liikun edelleen s entinenpunttimi kirjoitti... sählyn muodossa ja kittaan kaljaa ja syön miten sattuu. Painan silti saman verran kuin silloin, toki se sikspäkki katosi ja muuttui tynnyriksi :D mutta ei se haittaa enää."kasvoin" ohi siitä vaiheesta että minun pitää olla ulkomuodoltani lihaksikas. Ihmiset kohteli minua teennäisesti ja lihasrasismi oli aivan hirveää... Olen mieluummin isomies kaljamahalla kuin isomies lihaksilla. Kommentoi |
Aiheet
ajoneuvot (168) armeija (47) elukat (115) harrastukset (12) ihmiset (3225) juomat (28) kaverit (520) luonto (51) musiikki (166) muut (4139) naapurit (48) opiskelu (748) parisuhde (715) pelit (202) perhe (234) politiikka (26) raha (39) ruoka (92) sukulaiset (85) terveydenhuolto (16) terveys (379) tietotekniikka (253) tv (138) työ (320) ulkonäkö (148) urheilu (62) uskonto (30) vaatteet (33) varallisuus (161) yhteiskunta (277) yritysmaailma (15) 
|
