3190 - 4.3.2010 (arvosana: -58)

vituttaa ku ei oo ketään kelle puhua enää. psykiatrilla olen ollut koko vitun elämäni ja senkin olen lopettanut koska sielläkään ei jaksanut käydä. MULLE SYSÄTÄÄN LIIKAA PAINEITA JOKA VITUN SUUNNASTA. en ole edes täysi-ikäinen vielä. ja saan koko ajan tietää muitten huolet ja katsoa perään, mulla vaan ei oo ketään kenelle ite voisin puhua. kaverit ovat helvetin itsekkäitä ja lapsellisia, ainakin osa niistä, siksi niillekään ei voi puhua. tarvitsen lomaa mutta sitten opinnot taas kärsivät, kaveritkaan eivät jätä rauhaan vaikka yritän sanoa että en jaksa olla. pitää kai hakea taas aikaa psykiatrille. se on sormien napsaisu kun mun hyvä päivä menee pilalle, nähdessäni mulle rakkaiden ihmisten riitelevän ja välien menevän taas poikki. TIEDOKSI ihmisille, kun ette halua pitää johonki ihmiseen yhteyttä, niin sivullisetkin kärsii siinä.