2019 - 8.12.2009 (arvosana: -70)

Kai minäkin sitten pidän itseäni parempana.

Mä olin aina se jolle pysty kertomaan kaikki salaisuudet, se johon luotettiin, se joka oli sinisilmäinen ja kiltti jokaiselle. Mä annoin kaiken anteeks, en ikinä suuttunu mistään ja annoin kaikille rahaa vaan koska meillä sattuu oleen sitä enemmän. Kunnes sain tarpeeks.

Yks päivä vasta tajusin että yks jätkä, jota olin pitäny parhaimpana ystävänäni, on hyväkskäyttäny mua henkisesti ja fyysisesti 2 vuoden ajan. Kaikin tavoin miten voi. Rikkonu mun kaikki kalliit tavarat(josta tietenkin sain kotona syyt niskoilleni), rikkonu mun ihmissuhteet kaikkiin tärkeimpiin ja uhkaillu mua jos en anna sille pillua. Siinäpä taas miespuolinen mahtava ystävä. Tosin tämän olen jopa pään sisälläni saanut annettua anteeks.

Sitten ajoin kolarin. Helvetin pahoja murtumia ja mun 14 vuoden takainen harrastus meni paskaks, kaikki työ mitä sen eteen tehty ja kaiken lisäks woohoo, lihosin. Ja ne kilot ei tahdo lähtee millään.

Sitten astuu maailmaan tämä "ihana pelastava enkeli", niin kuin ajattelin. Alussa mulla ja tällä kaveritytöllä oli niin hauskaa, kunnes neiti osoittautuu totaaliseksi narsistiksi, jolla on selvästikkin jonkinasteinen mielenhäiriö. Eli oudot raivokohtaukset ja niiden purkaminen jokaiseen viattomaan olentoon joka sattuu olemaan lähellä, materialistinen hyväksikäyttö(lypsäänpä-kaiken-mikä-irti-lähtee-näin-ohimennen-tekniikalla), valehtelu, perseen jakaminen jokaiselle raukalle joka sitä suostuu vastaanottamaan. En voi kirjoittaa tänne viimeisintä ettei mua tunnisteta mutta tää akka on yks niistä joka sais levätä jonku lammen pohjassa.

Tää ihmisten sairas hyväkskäyttö on saanu mut vihaamaan köyhempiä, mielenvikaisia ja narkkareita. Vaikka mä olisin kuinka kiltti, te ette sitä nää muuta ku jonku saatanan kävelevän raha-automaatin josta te saatte vähäiset lanttinne. Nää mun "ystävätkin", oon saanu olla 24/7 psykiatrina ihmisille jotka ite ovat sotkeneet elämänsä, pitäisi vaan kuunnella näitä kun ne purkaavat sanomaansa ja kun sitten yritetään neuvoa järkevästä näkökulmasta niin sanotaan että turpa kii. Aina rahaa kinumassa, yks kaverikin hoiti omia henkilökohtaisia asioitaan viikkoja peräkkäin mun jokapäiväisillä bensarahoilla. Niitä kun piti antaa vaikka en ollut menossa minnekkään. Ja jos lainasin jotain vaatetta tälle samaiselle kaverille, sitä ei kuulunut takaisin koskaan kunnes sitä itse muistin pyytää. Ja kerran unohdin yhden suoristimeni sen luo, ja se tuli 5 päivää rivissä tänne tukka suoristettuna eikä maininukkaa et se oli sen luona.

Mä en jaksa kuunnella teidän "paskasta" elämästänne vaan koska mun omani vaikuttaa ulospäin niin helvetin mahtavalta. Eikä myöskään huvita elättää yhtään ketään. Varsinkaan parikymppistä akkaa joka saa monta sataa enemmän rahaa kun minä kuussa mutta käyttää senkin jonkin vitun butaanin imppaamiseen. Ja vielä kehtaat haukkua mua kakaraks, senkin amispaska. Valmistuit varmaan vuos sitten eikä sulla vieläkään oo koulutustas vastaavaa työpaikkaa. Ja jos valitatte mun käytöksestä, niin katsookaapa peiliin. Te musta teitte tälläsen. Te mut pilasitte.