1818 - 26.11.2009 (arvosana: -98)

Vituttaa. Miksi? Syytä en tiedä.

Perheelläni menee hyvin, minulla on kaikkea mitä tarvitsen, mutta masentunut olo piinaa minua.

Asun nykyään yksin vanhempieni kanssa, sisarukseni ovat muuttaneet kauas pois jo vuosia sitten, heillä on jo omat perheet. Koen ikävää päivä päivän jälkeen, odottaen, että lomat tulisivat ja pääsisin tapaamaan heitä, sekä toivon, että he asuisivat vielä kotona.

Koulussa kaikki menee hyvin, saan loistavia arvosanoja ja olen muutenkin mielestäni hyvä oppilas, sillä olen vastuuntuntoinen, huolehtiva ja näytän nuoremmilleni mallia. Arkeni on aivan toinen juttu. Koulun jälkeen masentaa kotiin meno, koneelle istuminen, miettiminen mitä tekisi. Kavereillani on omat harrastukset, eivätkä he yleensä pyydä minua mihinkään, tai jos vastaavasti itse pyydän, heillä on parempaa tekemistä. Ainoa harratus, josta pidän, on jääkiekko, mutta miten helvetti sitäkään täällä Suomessa voi harrastaa, kun talvet ovat mitä ovat, ja olen jo liian vanha aloittamaan jääkiekkoa harrastuksena, koska armeija painaa pian päälle. Koen oloni yksinäiseksi.

Entä seurustelu? Paikkakunnalla, jossa asun, on suurin osa tyhmiä teinejä jotka ryypiskelevät kylillä ja tytöt, joista olen kiinnostunut, ovat jo varattuja. Koen kuitenkin olevani suhteellisen komea ja hyvässä kunnossa.

Mitä tehdä, kun koulusta lähteminen päivän jälkeen vituttaa, kavereiden kanssa ei ole mitään yhteistä(muuta kuin juominen harvoina viikonloppuina)?

Pahinta on kuitenkin se, että kukaan kavereistani ei huomaa pahaa oloani, koska esiinnyn ystävieni seurassa hyvin iloisena ja pirteänä, ja kun asian ottaa puheeksi, he eivät usko minua.

Vituttaa arki ja elämän harmaus, vituttaa.