12651 - 22.6.2014 (arvosana: -45)

Naiset...Liian vaikeita minun ymmärrykselleni. Tässä oli kesän alussa eräs lupaavaa vaimomateriaalia oleva uudehko tuttavuus. Kaikki tuntui sujuvan kuin tanssi ja muutama viikko sitten tämä nainen vietti mun kämpillä about jokatoisen yön ja puolet ajastaan. Kaikki oli hienosti, kunnes tämän piti mennä kahdeksi viikoksi pois maisemista eikä tavattu sinäaikana, soiteltiin kyllä. Siitä se alamäki sitten alkoi ja sen jälkeen menty vain huonompaan suuntaan. Minä saan olla aina se joka tekee aloitteen/ottaa yhteyttä, ei olla tavattu sen jälkeen kuin kerran sattumalta, olen suoraan kysynytkin olenko ollut nyt idiootti vai mistä kenkä puristaa. Ei vastausta...Puskaradiosta kuulin myös että ei sillä ketään toistakaan ole. Eli terveisiä vaan kaikille naisille (miksei miehillekin), että kertokaa syyt suoraan kiertelemättä. Sangen perseestä tämä arvailu ja pohdiskelu että missä mennään ja mitä tein väärin?!? Paras lääke taitaa olla murehtimatta tällaisia tapauksia ja porskuttaa eteenpäin, vaan mistä sen voiman jatkamiseen löytää?