11371 - 14.4.2013 (arvosana: -76)

Päivän saldo: hitosti ahdistusta, itkua ja oksetusta. Saatana, musta ei oo mihinkään ja miks hitossa pitää olla niin utelias, et on pakko googlettaa kaikki mahdollinen mistä ei ole koskaan kuullutkaan... Saan painajaisia. Ja tietysti eräs toinenkin episodi osui samalle päivälle, taustalla velloo koko ajan epämääräinen ahdistus ja voi vittu perkele saatana mistään ei tuu taas vaihteeksi mitään. Mun henkiset voimavarat on muutenkin nyt aika heikoilla, joten PLIIS ei nyt ainakaan mitään ylimääräistä enää. Elämä on muutenkin niin merkityksetöntä ja perseestä ja en tunne enää itseänikään kunnolla. Toisaalta on hirveen naiivi ja kaipaan just tällä hetkellä prinssi Uljasta pelastamaan. Haluisin olla oma sankarini mut en nyt vaan pysty, en, mut tuntuu ettei ketään muutakaan kiinnosta. Haluun vaan jonkun joka pitäis vähän huolta ja välittäisi. All you need is love, ne sanoo, mut mitä tehdä kun ei ole ketä rakastaa?