10612 - 20.12.2012 (arvosana: -51)

Vituttaa. Iha vaan yhen jätkän takii. Oon katellu sit samaa ihmistä ny n.3-4 kk ja pyrkiny sen lähelle. Aina, ihan vitun aina ku pääsen vähääkää puhuu sille, se lähtee jonnekki huitin vittuun. Ja vielä kaike kukkuraks se on tietonen mun tunteista, ja silti jaksaa kiduttaa mua. Vielä ku mun elämä on jo muutenki kuralla.
Ja siit päästiin toiseen asiaan.. Koko perkeleen ns."perhe-elämä" on ihan kuralla, vaik kukaa ei ehkä jaksa uskookkaa sitä. Oon kuullu monta kertaa että "vittuku saat kaikkee ja sul on mukava perhe ja ne antaa sun valvoo oman mieles mukaa." yms.
Joo vitut.
En vaa yksinkertasesti kestä enää mun ns. isäpuolta. Mun vanhemmilla on joskus ikävähkö tapa vetää lärvit, ja silloin tää kyseinen isäpuoli muuttuu pikkukakaraks.

Esim, otetaa tilanne että herään about viideltä lauantaina siihen että vanhemmat soittaa humppaa täysillä ja koko saatanan talo tärisee ku ne meuhkaa sielä. Sit ku menet ihan ystävällisesti sanomaan että voisko pistää hiljaselle nii voi hyvä luoja, ku tää kyseinen kamelinpieru karkaa kaikista henkseleistä ja meinaa käydä käsiks.
Toinen mun äiti. En tajua et miten sillä on noin huono miesmaku. Kännis tulee mulle rupattelemaa että "joo mä häädän ton mulkeron pihalle koht, jos se ei osaa käyttäytyy yms" ja sitte ku on krapula ja pää selvä, nii ollaa taas hassusti unohettu kaikki tommonen höpinä.

Kolmanneks, musta tuntuun että oon menettämäs mun rakkaimman ystävän. Tosi kivaa :)