10306 - 9.11.2012 (arvosana: -53)

"Jos sä voisit tulla vielä kerran takaisin (Takaisin) Niin mä lupaan, että kaikki oisi paremmin (Paremmin) Eikä sun tarvii olla peloissasi enää (Enää) Koska ilman sua, mulla ei oo syytä elää"

Joo.. Pääsin taas pitkästä aikaa juttelemaan exäni kans. Vituttaa, kun tiiän kuinka huonosti sillä menee, enkä voi asialle mitää. Mä en osaa enää piristää sitä, nii alas se on vajonnu. Paino tippuu, viiltely alkanu, eikä kukaan saa sitä paremmalle tuulelle, en ees minä, vaikka aiemmin mä olin vielä yks niistä harvoista, jotka onnistu siinä...

En ees tiiä mitä sille ja sen tyttöystävälle kuuluu nykyää, ku ei tosiaan olla puhuttu hetkee. Onkohan ne ees yhessä enää? Mua vähä huolestuttaa, toisaalta mä haluaisin, että ne olis yhessä, koska ainaki sillä olis se tyttöystävä sillon, mut toisaalta taas en. Mä haluun sen takasin. Muttakun mun on nii vaikee olla täältä avuks, saatanan 320km.... ja se vitun salailu, ei sitä kukaa jaksais.. Ensvuonna olis muutto eessä, koska opiskeleen ja sen jälkee matkaa olis enää 120km, eikä ketään kyselemässä mun reissuistani, voisin päästä käymää siel.. luultavasti meenki ainaki kattoon sitä vielä joskus sit. Haluun nähä sen. Haluun sen saatana takas... Muttakun ei. En mä tiedä...

Silloon kun me erottiin, se meni ihan sovussa.. 2 kuukauden jälkee se myönsi, että sillä on tunteita enemmän sen edellistä ihastusta kohtaan ja sano olevansa pahoillaa, minä olin se kusipää, jolla ei ollu pokkaa myöntää, että mäki olin ehkä vähä enemmän kusessa toiseen.. sanoin ymmärtäväni ja mä ymmärsinki, ku kerran samaa kävin ite läpi.. ollaa edellee hemmetin läheisiä ja vasta joskus vuoden jälkee meidän erosta, oon oikeesti tajunnu, mitä mä menetin. Me oltii nii samanlaisia, sovittii täydellisesti yhtee.. Me oltii vaa yksinkertasesti me. Saatanan 320km pilas kaiken. Me ei nähty ja sen takii varmaa molemmat 'langettiin' edellisiin ihastuksiimme..

Mut mä en tiiä miks, jotenki mä vaa päässäni jaksan elättää toivoa, et ensvuonna sen muuton jälkee meiän olis helpompi nähä ja ehkä mulla olis vielä mahollisuus.. Mä haluan ainaki vetää sen takas maan pinnalle, seki riittäis. Mä haluun nähä, kun se hymyilee...

Nytki puhutaan ja kerroin sille, kuinka mun tekis mieli halailla jotakuta. Se pyys halaamaan sitä, mutta ei, koska 320km... vitunsaatananperkele.