13186 - 21.3.2015 (arvosana: -29)

Entäs sitten, jos minä kaadoin limsaa miehen päälle Espoon Isossa Omenassa Big Gamen-leffan jälkeen limsan hörppimisestä? On täälläkin muita ihmisiä, jotka napostelevat herkkuja äänekkäästi, eikä saisi vittuilla yhdelle ihmisille noin!

Nyt aikuinen ystäväni on itsekin vihainen miehelle niin, että tekisi mieli antaa miehen kuolla verilammikossa kuolleena! Minä en kommentoisi heidän riitansa! Anteeksi vain ei-puuttumisella!

13185 - 20.3.2015 (arvosana: -28)

Jees, nyt ei vituta nii pahasti ku muina päivinä mut vituttaa kuitenki. Kaikinpuolin asiani on aika hyväs kuosis mut silti ottaa kupoliin välil nii perkeleesti et mietin pitäiskö ottaa vähä lähempää kontaktii maahan hyppäämäl jostai kalliolt alas. Koulu tuntuu menevän päin hevonhelvettii. Lukio meni perselleen koska minä vitun nuija vaan pelleilin siel frendien kaa, räpläsin kännyy ja en tehny paljoo paskaakaa. Nyt sit käydään aikuislukiota mut kyl seki vois mennä viel paremmin. Sit pitäs löytää jostai töitä et ois jotai tekemist sitku skole loppuu ja ennenku intti alkaa mutku ei löydy nii ei löydy. Tänää meinas tärpätä ekaa kertaa varmaan sataa vuoteen mut sit vittu esteeks tuli just toi aikuislukio, se kun sattuu olee samaan aikaan ku tää duuni. Perkeleen perkele. Sit viel vituttaa oman nupin ongelmat. Must on viime vuosina tullu joku vitun syrjäytynyt ku en nää kavereitani enää ollenkaa, vittu pelaan jotai pelei, surffaan netis, käyn salil ja katon pornoo tai animee päivät pitkät ja ainoot ihmiskontaktit on perhe ja koulun opettajat, ja vaik mul on nii helvetin ikävä niit aikoja ku sain hengata porukoiden kaa nii silti ei vittu vaan pysty ottaa kontaktii niihin kavereihin ku ahistaa nii helvetisti et ne ei viitti hengaa mun kaa. Eilen oli eka kerta ku kysyin kavereiltani et jos lähtis vaik jonnekki perseeseen mölisemään ja vetää bissee mut emmä ite siihe pystyny vaa faijan piti ekaks kannustaa et ota nyt vaa yhteyttä niihi nii kyl se siit taas lähtee. Miten tää elämä lähti tällasee paskaan suuntaan?

13184 - 20.3.2015 (arvosana: -18)

Vittu. Ihme pimahdus iski äsken. Paska fiilis ollu koko päivän ja poikaystävä silti jaksanut vittuilla. Se oli menossa nukkumaan ja mä sanoin meneväni ulos heilumaan hetkeksi. Sit se pyys hyvänyön pusun... Siinä vaiheessa sanoin että vitut, menin sänkyyn sen viereen ja yhtäkkiä huomaan että se pitää mua helvetin vahvassa otteessa, sen jälkeen vasta tajusin hakanneeni seinään ja levy oli jäänyt jumiin. Nyt on sitten käsi turvonnut ihan muodottomaksi. Jes

13183 - 19.3.2015 (arvosana: -33)

Surettaa ja vituttaa se, ettei avomiehelläni ole koskaan aikaa minulle. Ymmärrän, että hänellä on opintojensa kanssa tekemistä, mutta harmittaa se, että hän on niin etäinen ja omissa oloissaan. Jos kysyn voidaanko tehdä jotain, sanoo ettei ehdi. Jos joskus suostuu tekemään kanssani jotain, on suorastaan ärtyneen oloinen. Koskaan hän ei ehdota mitään yhteistä tekemistä, aina se saan olla minä joka ehdottaa, eikä juuri koskaan edes tuota tulosta ehdotukset. En ole mitenkään riippuvainen seurasta, en ole jatkuvasti vonkumassa seuraa. Enkä halua mitään kovin ihmeellistä, olisi esim. kiva vaikka katsoa leffaa, pelata tai käydä kävelyllä. Viihdyn kyllä yksin, mutta kaipaan kuitenkin myös sitä seuraa ja hajottaa, kun sitä ei oikeasti koskaan meinaa olla. Aina saa olla itsekseen.

Lisäksi tästä tekee ärsyttävämmän se, että avopuolisoni tosiaan sanoo ettei ehdi olla kanssani, mutta sitten aika usein suurimman osan päivästä vaan pelaa videopelejä ja selaa nettiä ja sen pienemmän osan käyttää oikeasti siihen opiskeluun. Sanoo haluavansa omaa aikaa. Juu, ymmärrän, niin minäkin. Mutta eikö sitä omaa aikaa voisi välillä kaventaa ja antaa yhteistä aikaa? Ollaan kuitenkin parisuhteessa, olisi kiva jos tuntuisi siltä. Nyt tuntuu lähinnä siltä kuin olisin yksin, tuntuu kuin asuisin jonkun kämppiksen kanssa, jonka kanssa jostain syystä syön ja nukun yhdessä. Muuta yhteistä päivissä ei yleensä ole, nukkumista ja syömistä. Kunnon kahdenkeskistä laatuaikaa tosiaan.

Viime kesäkin meni siinä, kun mies oli kesätöissä ja minä koko kesän kotosalla. Päiväni koostuivat siitä, että tein kotitöitä neljän seinän sisällä ja ulkona tuli käytyä naurettavan vähän. Kavereita minulla ei hirveästi ole, olen ujo introvertti, joka ei pahemmin halua tutustua ihmisiin. Oma moka, tiedän, mutta olen sosiaalisesti kankea ja uusien tuttavuuksien hankkiminen ei ole helppoa. Jos puolisolta kysyi kesällä haluaisiko tämä tehdä jotain tai käydä jossain, oli tämä sen oloinen kuin voisi kuristaa minut siihen paikkaan. Ymmärrän kyllä, että työpäivät väsyttää ja uuvuttaa, mutta minusta kesällä olisi kiva viettää yhteistä aikaa, kun ulkona on yleensä kiva ilma jne. Nyt sitten turhauttaa hyvin paljon ajatus siitä, että tämä tuleva kesä voisi olla aivan samanlainen, hän kun sai työhaastatteluun kutsun. Ei rentoa yhteistä lomailua, ei reissaamista, ei myöhään valvomista, ei yhteistä aikaa. Yhteistä aikaa ei ole juuri koskaan, jotenkin sitä odottaa, että kesä olisi sellaista aikaa, kun sitä yhteistä aikaa voisi saada. Mutta kun ei. Vietetäänpä sitten mahdollisesti taas yksinäinen, neljän seinän sisällä vietetty kotitöillä kyllestetty kesä. Ja syksyllä jatkuu samaan malliin, opinnot vie sitten vuorostaan ajan. Minä olen nurkkaan heitetty, koko ajan.

Nyt sitten ajattelette, että hanki oma elämä. Minulla on kyllä ja viihdyn tosiaan itseksenikin, mutta olisi kuitenkin kiva parisuhteessa ollessa kokea, että on oikeasti parisuhteessa. Kyllä syömisen ja nukkumisen lisäksi saisi olla muutakin yhteistä aikaa. Aikalailla yli vuoden tätä on kestänyt näin, ettei mieheltä liikene mitään aikaa minulle. Kyllä tämä alkaa jo hajottaa.

13182 - 18.3.2015 (arvosana: -60)

Vituttaa niin perkeleesti, kun mulle elämä sinänsä hymyilee, on vaimo, lapset, hyvä duuni ja kavereita, mut nyt on mun kaksostytöt molemmat 5v enkä vieläkään helvetti sentään erota niitä toisistaan. Vaimo aina hommannu niille samanlaiset vaatteet, leikannu samanlaiset kampaukset ja nyt ne parkuu ja huutaa jos joutuu pitämään erilaisia. Mitään syntymämerkkejä tms. ei ole niille siunaantunut, ne kuulostaa samalta, näyttää samalta, haisee samalle jne. Ne on mulle niin tärkeitä kun omat lapset vaan voi olla, ja mua nolottaa, vituttaa ja ennen kaikkea turhauttaa kun vaimo tunnistaa ne 90% ajasta mutta itelleni on aina ollut nopanheittoa. On se mua koittanut jeesata tässä mutta siltäki alkaa mennä hermot kun en vaan tunnista. Joudunko odottamaan teini-ikään kun (toivottavasti) eivät enää missään nimessä halua näyttää samalta? Perkele.

13181 - 18.3.2015 (arvosana: -43)

Ei vittu. Mie oon aina ajatellu, et ees vähemmistöt tukis toisiaan ja et jos mie en muihin ni ainaski omiini voisin luottaa. Mut vitut. Mie toin miehen baarista jatkoille miun kämpille ja olin sit mieki joka yleensä iha kohtuullisesti juon vähän umpipäissäni siin. En mie yksityiskohtiin mee, mut kylhä siinä sitte yks asia johti toiseen. Aamulla mie sit heräsin ja älysin, et mies on poissa. Siin mie sit ajattelin keittiöön kävelles, et pakko myöntää: oli aika paska pano. Mut sit mie sen älysin. Sit mie vittu älysin, et miun dvd-hyllyköst puuttuki leffoi. Mie menin ja katoin mitä puuttuu ja ei vittu ollu todellistakaa enää. Vittu se äijä vei miun Inceptionin. Kuka epäkohtelias vittupää vie yhen yön juttunsa Inceptionin? Ois ees vieny telkan ni olis ollu vähemmän noloo. Voi vittu saatana. Jos mie sen joskus löydän ni kyl mie laitan sen ostaa miul ainaki 10 Inceptionii ku oli niin paska panemaankin. Se yks kerta ku mieki halusin vaan jonkun pitelemään miuu lähel ja sit miun lempileffa vietiin. Nyt mie voisin vaa kaivautuu johonkin ja halata ite itteeni. Oispa ees kaljaa. Helvetti.

13180 - 17.3.2015 (arvosana: -62)

Puol mutsi on saatanan vituttava oikee mutsiki vituttaa ja faija mult otetaa puhelin pois vittu joskus kympilt koulu menee päin vittua voin ehk jäädä luokalle kaikki on perseestä eikä vittuvaa kiinnosta elää. sit saatana jos haluu saada rahaa nii sen etee pitää oikeest raataa varmaa tuhat päivää et saa ees viis sennttii ku kattoo vierest ku muitte frendie vanhemat vaa heittelee siil satasen setelei.

13179 - 17.3.2015 (arvosana: -79)

Vituttaa käydä töissä koska siellä on tyyppi johon tuhlasin aivan liikaa aikaa ja joka paljastui täydeksi ihmispaskaksi. Onneksi se painuu vittuun sieltä viikon päästä

13178 - 15.3.2015 (arvosana: -36)

No voi vittu! Tänään taas semmone ihana päivä... 1. Kaikki muut huonolla tuulella. 2. Koira pasko mun kalliin valkoisen päiväpeiton päälle. 3. Tietokone ei toiminut! Ja olisi pitänyt tehdä essee. 4. Huono hiuspäivä. 5. Kaveri lesoo kokoajan tulevasta matkastaan. 6. Tää kaikki tekee musta huonotuulisen. 7. Kutosvaiheesta johtuen sain taas huudot.

Että haistakaa VITTU jos te väitätte et teijän menkat tai pikku mokailut ihastuksen seurassa ois kamalia!!

13177 - 15.3.2015 (arvosana: -90)

Kaveriporukat.......... Tan tan taa.. Mä en kestä! Mua ei syrjitä, mutta välillä tuntuu että kaikki menee päin mäntyä. Kukaan ei ymmärrä, koulussa ei oo yhtäkään kaverii jonka kans vois puhuu ja sit nää hiton "ei me ketään syrjitä, mutta ku me ollaan vaan näin tiivis porukka että ei meitä kiinnosta mitä muuta ajattelee" "Me ollaan vaan niin Fäbei" Kyllä kaveriporukoissa on ongelma.. Varsinkin kun mulla ei sellasta ole! Kukaan ei syrji mua, sillä tavalla että sen näkis heti, vaan ne muutamat syrjii sillei hienovarasesti, ettei enää itekkään tajua syrjivänsä kaikkia!! Ärsyttäää....