/ 8000 merkkiä käytetty

Avautumiset 12821 - 12809

12821 - 17.9.2014 (arvosana: -24)

Jumalauta miksi ei vaan kerrankin vois saada mitä haluaa?!!! Edes vittu KERRAN.
Anonyymi, 4 kommenttia
12820 - 17.9.2014 (arvosana: -34)

Rasittaa!!! aina kun yrittää heittää uusia ideoita kehiin ja saada keskustelua aikaseks,ni järkyn nihkee tunnelma! mä sentään vittu yritän parantaa asioita,toisin kuin eräät! ei kai pelkästään puhumalla menetetä mitään,ei siin oo mitään kokeilupakkoo jos aletaan harkitsemaan idea ja sen toteutuskelpoisuutta...ottaa niin päähän!!
Anonyymi, 5 kommenttia
12819 - 17.9.2014 (arvosana: -24)

Vituttaa tyypit jotka tekee karhunpalveluksii ja sitte valittaa siitä johtuvaa vaivaa kautta yleistä vitutusta.Saatanaako on pakko tehdä niitä ja teki tai ei ,henkilö menettää samantien oikeuden minkään valtakunnan nillitykseen,kattois vaan peiliin!
Anonyymi, 2 kommenttia
12818 - 16.9.2014 (arvosana: -26)

Vitun kerrostalotupakoitsijat pitäisi hirttää. Mikä vittu siinä on kun ei voi vaikka jotain saatanan sähkötupakkaa höyrytellä jos on pakko kerrostalon parvekkeella vetää?
Anonyymi, 23 kommenttia
12815 - 13.9.2014 (arvosana: -55)

Ne "maito on murha!!!" tyypit, jotka ulisee jos syöt lihaa tai käytät ees villavaatteita koska se on väärin eläimiä kohtaan.

Varsinkin kun ne sitten tekopyhyyksissään käyttää jotain Aasiassa lapsiorjatyöllä tuotettuja vaatteita koska ne on niin vitun eläinystävällisiä, jolloin käyttäjästä tulee automaattisesti hyvä ihminen.

Jos koskaan edes huomautat tälläselle kun ne riemuitsee kuinka niiden vaatetus on niin eettistä niin ne repii sulle uuden perseen koska "ihmiset on pilannut maailman, eläimet on viattomia!!".

Joku 8-vuotias pikkutyttöhän tietenkin ansaitsee orjuutuksen vaikkei se paskaakaan oo kellekään tehny ja mitään muuta oo tahtonu ku elää. Mut hei, se on ihminen ja ihmiset on kamalia otuksia joten sekin on kamala, I get it.
tekopyhyys, 6 kommenttia
12814 - 12.9.2014 (arvosana: -76)

Kun kaveri tunkee väkisin kylään joka päivä eikä voi uskoa milloin ei saa tulla vtt
Anonyymi, 3 kommenttia
12813 - 12.9.2014 (arvosana: -38)

Meille sanotaan aina, että elämästä pitää nauttia! Mitä tarkoittaa "nauttia elämästä" ? Jos joku nauttii, elämästä, sitä laimataan heti heti johonkin ei-niin arvostettuun kastiin, esim. laiskurit tai itsekkäät ihmiset.
Tehdäänpä nyt alkuun selväksi, että en kannata aktiivist passivoitumista ja yhteiskunnan loisena elämistä - eihän se edes ole elämästä nauttimista! Minua askarruttaa mikä nähdään oikeana tapana elää oikein. Maailmassa on niin paljon stressiä ja paineita, jotka alkavat jo alakouluissa.
Nuoruus. Nuoruudesta pitää nauttia ja elää sitä "villiä elämää". Anteeksi mitä? Nuorilla elämä on joko rankkaa opiskelua tai työttömyyttä - näin kärjistettynä siis. Jos joku nuori nauttii elämästään harrasten seksiä ja käyttäen päihteitä, hän on turmeltu, jos pänttää vain, niin on antisosiaalinen. Jälleen kerran, paineita!
Mikä on oikein? Onko väärin haluta esim. matkustella, syödä hyvin, olla hankkimatta lapsia, tuhlata... Onko elämästä nauttiminen itsekästä?
Anonyymi, 5 kommenttia
12812 - 12.9.2014 (arvosana: -22)

TAMK:n lukujärjestys.
Kattelin eilen että ei perkele, vasta iltapäivällä tunteja. Saa nukkua.
Näin sitä sitten herättiin siihen kun whatsapissa kysellään miksen ole tunnilla.
Jaa millä tunnilla... Ai taas näitä tunteja että tyyliin kolmelle on niistä ilmoitettu ja mun velvollisuus on kysellä joka päivä kaikilta, että onko meillä jotain salakokouksia!!! saatana.

Eikä muuten ollut ensimmäinen eikä toinen kerta. Tää homma kusee ja pahasti.
Anonyymi, 1 kommentti
12811 - 11.9.2014 (arvosana: -11)

Ekaa kertaa kolmeen kuukauteen netissä. Ihanaa, kun saa (suunnilleen) sitä mitä tilaa, kun yrittää hommata toimivaa nettiä tänne syrjä-Suomeen. Olen virtuaalisesti jumissa kaivon pohjalla. Ei sillä, että täältä pääsis mihinkään myöskään fyysisesti, kun ei mene junat, linja-autot eikä lentokoneet, eikä omaa kulkuvälinettä ole.

Olipas mukava kokea yhteys ulkomaailmaan. Kiitos ja heihei päättäjät, voitte taas unohtaa meidät kehä kolmosen ulkopuolella.
Anonyymi, 2 kommenttia
12809 - 11.9.2014 (arvosana: -55)

omat virheet. olen tainnut muuttua, kun en muista minkälainen ihminen olin vuosi sitten. yksi ja sama tavoite on ollut tosin koko ajan, jonka jätän mainitsematta. tämä ihminen jonka kanssa suoritin virheitä, selkeytti minulle miten asia todellisuudessa oli, ja minun täytyi omaksua hänen näkökulmaansa jotta ymmärtäisin. se onnistui, vaikka olikin vaikeaa. tein lisää virheitä ja lopulta kunnon pommin... tämän ihmisen avulla ja virheitä tekemällä olen oppinut jotain uutta. esim. punnitsemaan osallisuuteni tilanteeseen, ymmärtämään että pelkkä informaation jakaminenkin voi olla tuhoisaa.
en tunne kykeneväni nauttimaan elämästi heti, mutta uskon että tavoitteeni avulla, ja lupauksiin palaamalla pääsen vielä koskettamaan onnellisuuden tunnetta. en tiedä tuleeko minulle lisää kavereita tai ystäviä, tuleeko elämän kumppaniakaan. en näe niitä "onnenlähteinä". se on vain... klassinen, tai miksi sitä voi sanoa, no, klassinen tapa nähdä asioita.
suhteet perheeseen ovat kehnot. miksi tästä tosin pitäisi olla huolissaan, vaikka on sosiaalisesti yksin.
olen oppinut jotain ja tiedän miten käyttäytyä lopun elämän ajan, kunhan muistan opitun.

tosiaan, oma tavoitteeni taitaa olla harva lohtu. ihmisten sanomat "ystävälliset" sanat eivät oikeastaan lohduta. pitäisikö? ehken välitä heistä. en oikein ole koskaan välittänyt. eivät hekään silloin kun halusin heidän huomiotaan. vaikuttaisi normaalilta.
kenties täräys oli niin suuri että "tunteeni" rikkoutuivat jälleen kerran. minua kovasti ihmetyttää tuleeko seuraavaa kertaa, kun on maanisen innoissaan jonkun yhden ihmisen takia.

tämä psyykkinen muutos on vaatinut vähän henkistä kärsimystä. pahimmillaan henkinen kärsimykseni ilmenee rintakipuna. joskus sydämeen koskee. useimmiten kurkku, silmät ja nenä joutuvat itkun ja rään takia koville. ihmeellisintä minun syvässä, surullisessa tunnetilassani on se että unohdan periaatteet tai ajatukset jotka syntyivät sen aikana.
tämä on kuitenkin vain sitä mitä on tapahtunut tämän vuoden aikana oman kokemattomuuden ja yhden ihmisen takia.

viimeksi itkin ystäväni vieressä hyvin kevyesti, syystä jota en mainitse. mutta, ylipäätään, tunteeni ovat laimentuneet. olen ollut paljon intohimoisempikin. kenties se tulee ajan kanssa takaisin.

nyt tuntuu siltä etten tiedä mikä tekisi minut oikeastaan onnelliseksi.
ehkä joku toivottu yllätys.
pärjään.
Anonyymi, 5 kommenttia
Uudemmat       Vanhemmat
Aiheet ajoneuvot (168)
armeija (47)
elukat (115)
harrastukset (12)
ihmiset (3230)
juomat (28)
kaverit (520)
luonto (51)
musiikki (166)
muut (4142)
naapurit (49)
opiskelu (748)
parisuhde (715)
pelit (202)
perhe (234)
politiikka (26)
raha (39)
ruoka (92)
sukulaiset (85)
terveydenhuolto (16)
terveys (379)
tietotekniikka (253)
tv (138)
työ (321)
ulkonäkö (148)
urheilu (62)
uskonto (30)
vaatteet (33)
varallisuus (161)
yhteiskunta (279)
yritysmaailma (15)







Ketuttaa Facebookissa