12671 - 26.6.2014 (arvosana: -53)

Vittu vedän kohta ranteet auki saatana.
- viimeisten viikkojen aikana saatanalliset kyylät ottaneet minut silmätikukseen esim. kun yritän löytää liikennehelvetistä parkkipaikkaa ja mukana lisäksi nuo kolme saatanallista ääntä pitävää alle 5-vuotiasta
- aikuiset ihmiset etuilevat asioidessaan esim. postissa, kaupassa ym. Joku helvetin mummo iski jo sen kapulan siihen perkeleen kassahihnalle mun ostosten perään vaikka mun kauppakärryssä on vielä puolet ostoksista latomatta hihnalle. Joo ei mulla mitään asiaa tänne postiin ollutkaan pääasia että sun asia tulee ensin hoidettua vaikka mä olin täällä vartti ennen sua, enkä mä ajatellutkaan maksaa tätä toista puolta mun ostoksista helvetti!!
- naapurin lapsi/lapset tekee mut niin vitun sairaaksi jatkuvalla huutamisella ja kyselemisellä ja suoraan sisään meille kotiin kävelemisellä että tekis mieli sitoa ne jeesusteipillä kiinni tohon kadun lyhtypylvääseen
- ja muutenkaan mä en perkele jaksa ihmisten sosiaalisuutta, mutta kyllä saatana kaupankassoilla pitäis olla edes vähän jotain palveluasennetta...
Mä tuun jatkaan tätä avautumista joskus myöhemmin, koska nyt ne vitun naapurinkersat huusivat hereille meidän nuorimmaisen, joka oli vaunuissa päikkäreillä. VITTU ELÄMÄ ON PASKAA!

12670 - 26.6.2014 (arvosana: -82)

Mies on maannu sängyssä kohta kaks vuorokautta. On mt-ongelmaa joo, mutta vittu se olo ei parane eikä väsymys vähene enää nukkumalla siinä vaiheessa kun sitä sängyssä makaamista on takana 40 tuntia! Ensin annat sen nukkua rauhassa ensimmäisen vuorokauden, sitten alat vihjailemaan että voiskos pikku hiljaa harkita ylösnousua. Saat vastaukseksi n. 20 kertaa "kohta". Sitten kun palaa käämi, niin olet ylidramatisoiva ja naurettava. Haistakoon paska! Vaikka jätkää itteään ei tunnu taas elämä vähempää kiinnostavan, niin vois vähän miettiä sitäkin että halusi hän tai ei, niin se kuuluu kuitenkin vaimonsa ja lastensa elämään aika oleellisesti. Että voisko vähitellen kiskoa sitä päätä pois taas omasta perseestä ja nousta ylös elämään elämäänsä, sen sijaan että jatkaa vaan makaamista.

12669 - 26.6.2014 (arvosana: -40)

Mä elän fantasiamaailmassa.. Mitä vittua. En osaa selittää mitenkään ymmärrettävästi. Mut yritetään.
Saatan ottaa vaikka "hahmot" elokuvasta, kirjasta, tv-sarjasta etc. Ja sitten käydä keskusteluita, kohtauksia ja mahdollisia tilanteita päässäni näillä henkilöillä.
Oon harrastanut tätä jo jonkin aikaa (lue: monta vuotta)ja oon nyt reilu kakskymppinen. Oon aina ajatellu tän olevan vaan joku ohimenevä vaihe, lapsellinen tarve ym. Ei tämä uneksiminen vaikuta mun normaaliin elämään mitenkään muuten kun että pidän itseäni hulluna. En mä oo kirjallisesti lahjakas enkä oikein tunne kaipuuta ollakkaan.
Täydellinen first world problem, mut havahduin haaveistani näin keskellä yötä. Luin just tosi hyvän fanficin ja se jäi pyörimään mieleen.
Mitä normaalit ihmiset ajattelee öisin?

12668 - 26.6.2014 (arvosana: -1)

Pimento. Siksi tätä tähän johtanutta tilaa kai voisi kutsua. Tiedän että elämäni ajautuu kokoajan vain pahempaan suuntaan, mutta junnaan vaan peloissani paikallaa. Teeskentelen ja suljen silmäni. Ei ystäviä, olen jo oikeastaan monta vuotta kestäneen yksinäisyyden jälkeen menettänyt tarpeen toisen ihmisen kontaktiin.
Pelko ohjaa elämää, lääkkeet ei auta, en uskalla mennä keskustelemaan mielenterveydestäni vaikka lääkärit sitä joka kerta suosittelee. Kaikki se mikä joskus tuntui itsestäänselvyydeltä tuntuu nyt fiktiolta. En oikeastaan tunne enää mitään. Vaikka kuinka yritän ja haluan, en tunne mitään edes kun lähimmäinen menehtyy.
Joka päivä tuntuu niin samalta, silti teen kaikkeni ettei mikään muuttuisi. Koko elämä tuntuu jotenkin niin utopialta, en kykene elämään. En välttämättä haluaisi elää. Mutten myöskään kuolla. Olen vain.

12667 - 26.6.2014 (arvosana: -39)

Vituttaa ihan saatanasti ku yrittää ettii suomeks kirjotettui kpop fanficei eikä niit löydä mistää

12666 - 26.6.2014 (arvosana: -50)

minua ketuttaa koska suomessa ei näy kuin kolme tuotanto kautta valehtelevista viettelijöistä !

12665 - 26.6.2014 (arvosana: -47)

Mua vituttaa se et jos oppilasta esim kiusataa koulussa nii ne vitun opettajat ei puutu siihen mitenkää joo ehkä sillee et älä välitä niist ja lähtee pois ku eihän se tavallaa hyödytä niit jotka sitä kiusaa et se kiusaaminen kuitenki jatkuu ku vitun opettajat valittaa et ei ketää saa kiusata ja sillee mut miks ne valittaa siit jos ne ei auta lapsia jos niit kiusataa mua se kyl ihmetyttää

12664 - 25.6.2014 (arvosana: -47)

TE-toimisto.
Enough said.

12663 - 24.6.2014 (arvosana: -32)

Mikä ihmisiä vaivaa? Olin koirani (saksanpaimenkoira) kanssa ulkona ja vastaan tulee ulkomaalainen pikkukoiran omistaja ja hänen räksyttävä rakkinsa. Otan koiran vierelleni, koska koirani olisi muuten syönyt sen koiran ja sitten se ulkomaalainen tuo sen rakin koirani luokse. Sanoin selvällä suomenkielellä, älä tuo sitä koiraa tänne. Ei minkäälaista reaktiota. Sanon saman englanniksi ja vieläki hän pitää koiraansa siinä. Yritäppä tässä kipeänä pitää uros sakemannista kiinni ja raahata koiraa pois päin. Ja kun olin päässyt pois tilanteesta ja olin kymmenen metrin päässä. Sen pienen rakin omistaja päästää koiransa irti ja koira juoksee suoraan kohti minua. Siinä kohtaa katkesi pinna ja karjaisin, että tulee hakemaan rakkinsa pois tai sitä ei enään ole. Haluavatko ihmiset oikeasti noin pahasti päästä koiristaansa? Hauskintahan tästä tekee vielä sen että, tämä henkilö alkoi puhumaan kännykkäänsä Suomea....

12662 - 24.6.2014 (arvosana: -56)

Pitäiskö sitä elää hetkessä vai niin että tekisi töitä tulevaisuuden eteen?
Onko parempi saada usein nautintoja ja samalla elää epäilyksessä huomisesta? Pitäiskö torjua lyhyet nautinnot samalla kun pyrkii kohti unelmaansa?

todellista kellarifilosofiaa, syvimmältä suolesta minne päivä ei paista. Haistakaa vittu kaikki elämänfilosofit. Ei ihmisestä saa onnellista tai tasapainoista vaikka se kuinka eläisi unelmalleen/hetkelleen ym. Eikä varsinkaan silloin jos se ihmispaska eläisi unelmoiden. Kaikki me tarvotaan samassa soossissa, toisille vaan sattuu paskasempi polku rapakosta.

vittu mitä paskaa