12561 - 8.5.2014 (arvosana: -24)

Ottaa päähän kun makaan vaan himassa päivät pitkät saamatta mitään aikaseks. Alkaa motivaatio loppua jo ees nousta sängystä aamuisin. Rakkain ja tärkein ihminen on monen tuhannen kilometrin päässä. Poistun kotoa ehkä kerran viikossa ja tuntuu, ettei mulla ole ketään vaik jotain kavereitakin on, ei vaan jaksa enää edes ylläpitää yhtään ihmissuhdetta kun on itsensä kanssa niin paha olla. Ärsyttää vaikka voisin tehdä vaikka mitä, ois potentiaalia varmaan, mut ei vaan tee. Oon niin turha. Ja sitten vaan ryven itsesäälissä enkä tee millekään mitään, valitan vaan. Inhosin ennen juuri tämmösiä ihmisiä, kun olin itse menestyvä, suosittu ja elämä täynnä sisältöä. Kun jaksoin vielä tehdä niiden asioiden eteen jotain. Oon niin hukassa.

12560 - 8.5.2014 (arvosana: -24)

No, saatana nyt se ahistus alkaa saada aikaan lievää fyysistä pahoinvointia ja haluis omaa rauhaa ja hiljasuutta, mutta samaan aikaan tietää, että se vaan pahentais tilannetta.

Joka tapauksessa ei osaa olla keskittymättä tohon tunteeseen, joten se ei mene minnekkään ja sitte alkaa kuvitella kaikkea muuta siihen päälle ja miettiä, mistä kaikesta se kaikki voisi johtua (toinen toistaan epämiellyttäviä ajatuksia lähtien semivakavasta ruokamyrkytyksestä).

On se hienoa, ku tiedostaa tän kaiken ja sen, ettei oikeesti oo mikää vialla fyysisesti (korkeintaa nälkä alkaa tuntua), muttei silti oikeesti pysty millään rentoutumisharjotuksilla tai vastaavilla tunteeseen vaikuttamaan.

12559 - 8.5.2014 (arvosana: -26)

Vituttaa, ku silloin kun olisi aikaa katsoa jotain suht lepposaa brittidraamaa, siinä sattuu just olemaan joku kuolemanvakava ruokamyrkytys jollain hahmolla. Että ahdistaako?

Sama helvetti sellasten luontodokumenttejen, joissa joku retkikunta vaeltaa ja sitä kuvataan, kanssa. Siellä joku sitten syö jotain pahaa ja kuvataan yökameroilla kui se oksentelee pitkin yötä niiden leirissä. Keskellä jotain vitun sademetsää. Että onko vielä ahdistavampaa ku toi brittidraamajuttu?

12558 - 7.5.2014 (arvosana: -67)

Vittu kun en osaa auttaa tärkeää ihmistä. Se sanoo ettei ansaitse apua ja mä oon eri mieltä mutta en pysty auttamaan, en vain kykene. Saatanan saatana kun elämä on paha.

12556 - 7.5.2014 (arvosana: -45)

Vituttaa saatana kaksnaamanen kaveri, oltu parhaita kavereita jo vuosia (niin ainakin luulin) mut huomannut et porukassa tää rupee vittuilemaan ja piikittelemään ja kerjäämään huomiota/nauruja. Sitku kahestaa ollaa nii vittu parhaita kavereita. Valit päälle vittu turpaa tommosii hiiriä saatana

12555 - 7.5.2014 (arvosana: -40)

Luulin jo että masennus ja muut mielenterveysongelmani olisivat menneet helvetin syvimpiin kolkkiin ja olisi päässyt ilmoittamaan psykiatrille, ettei mun tartte mennä hoitolaan ja toivottaa sillekin hyvät elämän jatkot mutta eikös 2 kk hyvin menemisen jälkeen se vitun masennus nosta päätään ja onnistuin vetäsemään täydellisen romahduksenkin koulun vessassa viel kaupanpäällisiksi.

Ja nyt sitten nukkumiskykykin on lähtenyt litomaan ja unilääkkeet ei toimi ja sitten opettajat ja oppilaat ilkkuu jos oon väsyneen näkönen tunneilla. Että kun vituttaa.

12554 - 6.5.2014 (arvosana: -14)

Vituttaa ku yritän tässä kattoo euroviisuja ja vittu ku toi saatanan soneran netti ei vittu ikinä toimi perkele!!

12553 - 6.5.2014 (arvosana: -30)

Vittu tänää ketuttaa kaikki. Ei mun enää varmaa kannata yrittää tehä mitään mistä pidän ku seki muuttuu paskaks

12552 - 5.5.2014 (arvosana: 38)

Vituttaa yksi ihminen. Sanotaan nyt että Milla.
Milla kertoi mulle joku kuukausi takaperin pitkällisen välttelemisen jälkeen(oltiin ihan hyviä kavereita, kunnes se pisti välit poikki ihan yhtäkkiä) että on ihastunut minuun. Ja minä pöljä menin sitten tunnustamaan että pidän siitä myös. Kuitenkaan sen enempieä ei puhuttu, koska Milla halusi vielä miettiä asioita ja oltiin vielä ihan kaveritasolla. Se sopi hyvin ja kuukauden ''pohdinnan'' jälkeen se lakkasi ihan ykskaks taas puhumasta. Ja auta armia, kun menin kysymään miksi. Sellaisen paskamyrskyn sain päälleni.
Sitten taas oli pari viikkoa se oli ihan kivaa seuraa ja nyt sitten alkoi taas välttely ja vittuilu silloin kun satutaan samoihin piireihin.
Onko se jumalauta niiiiiin hankalaa sanoa mikä mättää ja sitten sopia? Tai jumalauta sanoa jos mun naama vituttaa niin paljon, että ei voi huomenta sanoa kun nähdään koulussa.

12551 - 5.5.2014 (arvosana: -65)

Nyt ollaan vitutuksen tuolla puolen... mulle selvis että poikaystävä on useita kertoja pettäny mua sen entisen kanssa. Silti kirkkain silmin sanoo että rakastaa minua.Vittu olin valmis menemään kihloihin. enpä nyt tiiä enää mitä vittua.