12487 - 8.4.2014 (arvosana: -12)

Vihainen ulkopuolinen

Vituttaa kaikki ne ihmiset, jotka menevät täällä toisten avatumisiin vittuilemaan ja herjaamaan näitä avautumisia ja avautujia. Ettekö te sen haukkumisen ja paskan heittämisen sijasta voisi yrittää lohduttaa toista tai antaa neuvoja? Vai oletteko te joitain tunteettomia sosiopaatteja, jotka eivät kykene tuntemaan empatiaa ja sympatiaa muita ihmisiä kohtaan? Miltä teiltä tuntuisi, jos teidän avautumisiinne tultaisin vittuilemaan ja kaatamaan lisää paskaa teidän niskaanne? Vai saatteko te toisten mollaamisesta jotain sairasta mielihyvää ja kiksejä? Onko nimimerkki Opesta/pedofiilista kiva, jos joku jäljittelisi hänen IP-osoitettaan ja kotipaikkansa sen takia, mitä hän ei osaa kunnioittaa ihmisten viestejä? Jos hän tai kukaan ei osaa kirjoittaa mitään hyvää, on parempi olla vastaamatta! Tai he voisivat vastata asiallisemmin ilman voimasanoja!

12485 - 8.4.2014 (arvosana: -66)

Vituttaa sellainen henkilö, joka menee vittuilemaan ihmisten viestejä, vakoilemaan toisten asumispaikkoja ja utelemalla toisten nettiliittymää, vaikka en ole luovuttanut yhteystietoja tuntemattomille ollenkaan. Miten se voi olla noin mahdollista? Eikö sen sieluttoman paskiaisen haukkumisen, vakoilemisen ja paskan heittämisen sijasta voisi olla ottamatta yhteyttä toisiin ja yrittää olla edes ystävällinen toisille? Vai onko tuntemani vihollinen tunteeton sosiopaatin, joka ei kykene tuntemaan empatiaa ja sympatiaa muita ihmisiä kohtaan? Miltä hänestä tuntuisi, jos hänen elämänsä tultaisin vittuilemaan, tuomaan isoa keittiöveistä häntä varten ja kaatamaan lisää paskaa hänen niskaansa? Vai saako hän toisten mollaamisesta jotain sairasta mielihyvää ja kiksejä? Jos jonakin aikana hän kuolisi tappoon tai onnettomuuteen ilman, että se olisi minun aikaansaannoksista, niin se olisi parempi! En sano, että se olisi oikein tai ansaittavaa, mutta kuitenkin! En ole alun perin tehnyt kenellekään väärää ollenkaan.

12484 - 7.4.2014 (arvosana: -34)

Vituttaa koska mun on tehtävä päätös aika kohta mun tulevaisuudesta enkä tiedä mitä haluan. Merkonomiksi vai lukioon? Huoh. Pelottaa että teen väärän päätöksen.

Lukio on aina hyvä vaihtoehto, mutta en halua siihen lukioon johon mä pääsisin keskiarvollani. Muutenkin lukio voi olla lukihäiriöiselle aika paha paikka.. mutta entä merkonomi? Entä jos päädyn sinne kassalle sen koulutuksen jälkeen? Haluun mä menestyä elämäni kanssa enkä mä mitään paskaa palkkaa myöskään halua. Jos opiskelen Merkonomiksi niin varmaan tapahtuu koska merkonomeja Suomessa on kuulemma vaikka muille jakaa...

12483 - 7.4.2014 (arvosana: -25)

Okke, tosi ihana päivä taas. Ensin ei puhelimen herätys herätä aamulla, paniikissa juoksee sitten kouluun ja sitten koko koulupäivä olikin peruttu joittenkin ysi luokkalaisten pilan takia. Siinä vittuilee tyhjän koulun edessä, kunnes lähtee takas kotia. Kun vihdoinkin kotiin pääsee, niin tottakai ei ole nettiä. Noh, lähempäs sitten koirien kanssa pihalle ja yllätys yllätys, eräällä sillalla tiputat puhelimen hölkätessä ja koira siinä vieressä potkaisee sen aivan ojan vierelle. Sitten sinne kykkimään kuin pummi ja puhelinta etsimään, koirakin pyörii edessä kuin hullu ja muut lenkkeiliät tuijottaa kuin olisi joku hullu teini ettimässä jotain huumeruiskuja. Että sellasta tänään

12482 - 7.4.2014 (arvosana: -48)

Eikös sen mun mielenterveyden pitänyt romahtaa just ysin loppupuolella, kun pitäs saada kaikki ratkasevat numerot todistuksiin. Ja pääosin mielenterveys on romahtanut ihan puhtaasti koulukiusaamisen takia (vaikka koulullahan on tietenkin nollatoleranssi, mutta vitut ne mitään tee), mut on yritetty pariin otteeseen "vitsillä" tappaakin ja tätä paskaa on jaksettu ykkösluokalta asti.

Perkele mä en jaksa, alkaa mennä yli äyräiden. Masennuksen kanssa vielä jotenkin räpistelee (vaikken niitä lääkkeitä ala-asteella suostunutkaan tarjouksesta huolimatta ottamaan), mutta sitten tulee paniikkikohtaukset ja ahdistus jotka alkaa tietenkin nostaa päätään juurikin koulussa.

Ja opettajatkin vaatii liikaa, esimekiksi enkun ope: mulla on 10:n enkku, aina ollutkin ja kokeista tullut hyvät numerot ja silleen (yleensä piste tai kaksi täysistä pisteistä, aina ollut kuulemma luokan paras tai yksi parhaimmista etc etc paskaa, kun ei ollut koskaan muuta tekemistä kun opetella enkkua) ja nyt kun mulle tuli 9½ yhestä kokeesta niin se alko marmattaan, kuinka mun koko elämä on vaakalaudalla ja pitää parantaa välittömästi. Tee saatana itse koe 3 tunnin huonolaatuisten unien jälkeen joista niistäkin heräät saatana kahdesti helvetillisen tuskahien kanssa pelon vallassa jolla ei ole mitään vitun syytä.

Vittu mä olen väsynyt.

Ja kirsikkana kakun päällä? Puhuin yks päivä äidille näistä ongelmista ja sisko kuuli. Siskon mielestä mun kaikki mielenterveysongelmat johtuu mun painosta. No vittu kiitos, enhän mä painakaan kun 50 kiloa, saatana.

12481 - 7.4.2014 (arvosana: -27)

voi jeesus että osaakin olla perseestä. muijalta sain hakea kamat ja heittää sille hyvästit. kalja helpottaa, mutta huomena taas herää todellisuuteen.
kertokaas omat keinonne lievittää vitutusta tai helpottaa ahdistusta!

12480 - 6.4.2014 (arvosana: -34)

KIUSATUT OVAT VOITTAJAT

Kiusaaja on vaan ärsyttävä paska.

Josta on coolia jyrätä muita ihmisiä kuin mikäkin sotanorsu...

Sellainen läskikasa joka vyöryy muiden päältä.

Kiusatuilla on taas tunteet.

Kiusatut ovat yleensä herkkiä ja tunteellisia ihmisiä.

Joilla pelaa normaali empatiakyky ja normaalit arvot elämässä.

Niitä normaaleja arvoja on mm. myös muiden huomioon ottaminen, hyväksyminen omana ihtenään, jos jostain ei tykkää niin käyttäydytään aikuismaisesti ja pidetään se turpasa kiinni, tai sitten kommentoidaan asiallisella kritiikillä, niille joille ansaitsee suoraan sanoa haista paska niin sanotaan haista paska, osataan kokea myötätuntoa toisen ihmisen puolesta.

~ herkkyys ja tunteellisuus on kaunista. ~

12478 - 6.4.2014 (arvosana: -51)

Vittuku haluais tehdä sitä ja haluais tehdä tätä, mut sitten ku yrittää ni mistään ei tuu mitään. Miks mä vittu edes hain mihinkään taidepainotteiseen opiskelupaikkaan, ahistaa vaan olla ku kaikki ympärillä tuntuu pystyvän vetäsemään vaikka mitä taideteoksia tyhjästä ja ite vaan istuu siinä kynä kädessä ja tyhjä paperi edessä miettimässä keksimättä yhtään mitään, ja sitten kun vetää edes yhden viivan siihen paperiin, sekin tuntuu menneen jo ihan päin perseitä ja koko paperi joutuu roskikseen, ja jälleen ollaan tyhjän paperin edessä.
Sitten kun jotain saa vihdoin tehtyä, tuntuu et kaikkien \"se on hyvä!\" tai \"tosi hieno!\" kommentit on pelkästä säälistä temmattuja ja oikeet ajatukset on lajia \"miks se edes yrittää?\"

Yrittää vaan koko ajan ajatella et ku yrittää ni kehittyy, ja jos jokin ei onnistu ni yrittää vaan uudestaan mut vittuku ei jaksa, jatkuvasti epäonnistuu ni miks pitäs ees yrittää uudestaan? Et joskus sattumalta kerran onnistuis ihan hyvällä tuurilla ja seuraavan kerran ku yrittää ni ollaan taas lähtöpisteessä? Ei riitä rahkeet. Ahistus tässä vaan kasvaa ja itekki miettii miks ees yrittää.

12477 - 6.4.2014 (arvosana: -56)

se kun nuha on jatkunut jo kolme päivää etkä enää muista miltä ruoka maistuu.

12476 - 6.4.2014 (arvosana: -12)

Ai että on ne kaksnaamaset "ystävät" niin mukavia <3.