11980 - 11.9.2013 (arvosana: -13)

Ahdistaa joka päivä aivan vitusti, pää ei toimi kunnolla, pelottaa ja masentaa, tätä on jatkunut jo vuosia. Alkanut tulemaan niin paha olo että tiedän että tulen joku kaunis päivä romahtamaan. Eikä tilannetta auta yhtään se että hoetaan että hoida vittu asias ja ryhdistäydy, se ei vaan ole koskaan niin simppeliä. Vittu kun tää elämä ois jo ohi, en kestä tätä paskaa.

11979 - 11.9.2013 (arvosana: -36)

Vitutus, koska erään munapään mielestä oli niin kivaa rikkoo mun silmälasit.

11978 - 11.9.2013 (arvosana: -52)

Just näin. Mun paino on pudonnu kuukaudessa melkee 5kg, ja painan ensimmäistä kertaa 3 vuoteen alle 60kg. Ja nyt joku mummo päätti tulla sanomaan mulle, että "Älähän tyttö polta, kun oot raskaana!" .... Kiva, piristi kummasti, kiitos tästä taas nii vitusti!

11977 - 11.9.2013 (arvosana: -35)

Johtoporras ei tiedä vittuakaan käytännön työstä ja sen toimivuudesta. Siksi onkin hyvä, että he arvostelevat ja päättävät asioista

11976 - 11.9.2013 (arvosana: -18)

Vittu saatana, joku yritti ajaa päältä ku kävelin töihin. Vitun kyrpä.

11975 - 11.9.2013 (arvosana: -48)

Voi vittu että ihmistä osaakin rasittaa se, että olen niin perkeleen herkkä! Oudolla tavalla vielä... tai jotain.
Siis katonpa mitä tahansa sarjaa, kuuntelen musiikkia niin jossakin vaiheessa pala nousee kurkkuun ja kyyneleet silmiin. Oli se sitten Hurja remontti jossa uutta taloa tarvitsevat ihmiset sen saavat, vähänkään surullisempi kappale... Muitaki on mutten nyt saa päähäni. On hyvä omata tunteet mutta herran jestas joku raja! Sitten oikeassa elämässä olen vammanen kun en osaa niin sanotusti olla iloinen muiden puolesta. Totta kai olen, mutta tasolla "oi hyvä juttu - ja jatkan kysely tulvaa asiaan liittyen" Jollakin tapaa kateus, tuo vittumainen ja turha tunne pursuaa minusta. En tahdo sitä tunnetta. Olen tyytyväinen itse omaan tilanteeseen siinä mielessä että se on paremmalla pohjalla kuin vähän aikaa sitten. Viimeinkin palkallinen työ, että on mahdollista tehdä suurempia hankintoja. Onneksi yöllä saa tihrustaa kyynelten kanssa iha kaksisteen kun avopuoliso nukkuun. Saatanan tunnesekainen sekasikiö....

11974 - 10.9.2013 (arvosana: -7)

Vittu, mun englannin opettaja paskat välittää mun paniikkihäiriöstä. Tietää siis varsin hyvin, että mulla sellainen on. Laittoi mut puhumaan luokan eteen, vaikka olin varta vasten pyytänyt että voisinko esitelmän esitellä vain opettajalle tunnin jälkeen. Eipä sitten lähtenyt sanoja suusta vaan pyörryin. Hävettää mennä huomenna kouluun.

11973 - 10.9.2013 (arvosana: -28)

Ärsyttää kun poikaystäväni pieree koko ajan...

11972 - 10.9.2013 (arvosana: -35)

Miulla on nyt sitten virallisesti kaksisuuntainen mielialahäiriö. Toisaalta on hienoo, kun viimeinkin tietää mikä on päässä vialla.

11971 - 10.9.2013 (arvosana: -62)

Rupesin tuossa kuuntelemaan uudestaan vanhaa klassikkoa Leevi and the leavingsiä. Enhän aiemmin kakarana ymmärtänyt mitään, mitä niissä sanottiin, mutta nyt niiden sanoitusten syvyys suorastaan sattuu. Ehkä se yleissanoitus osuu minuun. Eli naisasiat pilannut, maailmaan katkeroitunut rapajuoppo.