11959 - 6.9.2013 (arvosana: -65)

16 ja täysin kokematon. Ei ees ensimmäistäkään ihastusta.

11958 - 6.9.2013 (arvosana: 9)

Ketuttaa olla taas kipeänä. Mä sairastun aina, kun elämä on liian hektistä ja mulla olisi tärkeitä asioita, joita pitäis tehdä mut en voi, koska oon liian sairas kyetäkseni ajattelemaan. Jos sitä vaikka joskus oppisi ottamaan kohtuudella projekteja eikä vain aina kahmisi liikaa samalla sekoittaen mun elämän yhä uudelleen ylös-alaisin. Huoh.

11957 - 6.9.2013 (arvosana: -39)

Vituttaa että rakastan kiwejä mut niistä tulee aina hirvee kirvely ja kutina kielee ja kitalakee. syön silti. Koska ne on hyviä!

- Forever Kiwi

11955 - 5.9.2013 (arvosana: -69)

Töissä, jossa sun mielipiteet lytätään ja vittuilaan päälle. Tekis niin mieli sanoa takas edes kerran, mutta se olis sit potkujen paikka.

11954 - 5.9.2013 (arvosana: -42)

Haluaisin asua yksin pienellä paikkakunnalla,
Kävellä joka aamu varastoon töihin rauhallista hiekkatietä pitkin.
Haluan elää ilman muita. Ilman mitään julkisuutta.
Olen liian erilainen, eri käsitykset, eri maailma.
Haluan pois, en sovi tänne yksin.

11953 - 4.9.2013 (arvosana: -4)

Voi kun on niin vitun vittumaista olla 14 vuotias ja koukussa tupakkaan (:

11952 - 4.9.2013 (arvosana: -32)

Mua vituttaa se että mä oon aivan järjettömästi rakastunu yhteen kusipäähän joka ei ees viitti vilkasta muhun.mitä mä teen?

11951 - 3.9.2013 (arvosana: -54)

Vituttaa koko nokia. Heti ku suomella on jotai mistä olla ees jotenki ylpeä, ni tietenki jenkit tulee ja varastaa sen ! Nyt vetoan kaikkiin suomen kansalaisiin ja ketuttaa.fi:n lukijoihin! ÄLKÄÄ ostako mitään mikä tulee jenkkilästä vastalauseena tälle! No, eihän toi tule tietenkään onnistumaan.

11950 - 2.9.2013 (arvosana: -51)

Penkinlämmitin paskana. Vastuslanka poikki? Vitut, enhän mä niin helpolla pääse. Johdoissahan se vika on.
Saatana kun vihaan auton sisustan purkamista. Olis hyvä saada toimiin ennen talvea, olis kiva laittaa penkki lämpiämään kun lähtee kasarmilta.

11949 - 2.9.2013 (arvosana: -25)

Yksinäisyys. Tuo yksi sana joka kuvastaa elämääni pari kuukautta sitten tapahtuneen eron jälkeen. Tunnen suurta kaipuuta palata takaisin yhteen, mutta tiedän sen olevan virhe. Myöskään en ole onnistunut luomaan uutta suhdetta tämän jälkeen, vaikka luulin paristakin jutusta kehkenevän jotain.

Nyt kaiken koulualkuisen stressin yhteydessä yksinään makoilu kotona tuntuu romahduttavan raskaalta. Ja kyllähän tähän mahtuu myös aimo annos ketutusta. Toivottavasti tämä taas tästä.