11443 - 27.4.2013 (arvosana: -89)

Vituttaa perkeleesti oma typeryys, hiukan muiden typeryys ja eniten elämän helvetillinen huumorintaju.

Miksi en tajunnut aiemmin, ettei mun elämä ole tarkoitettu tuhlattavaksi. Miksi tarvittiin lääkärin sanat siitä, että mun 9-vuotiaan siskon syöpähoidot muutetaan saattohoidoksi, ennen kuin tajusin, että mä olen ollut helvetin typerä. Polttanut keuhkoni puhki, vetänyt viinaa lääkkeitä aineita mitä vaan, vaikka mä saan elää.

Mä olen tehnyt puolikkaan itsemurhan tylsyyttäni, seikkailunhalussa ja teinin uhmassa. Mun läheisin kaveri vain nauroi kun sanoin että siskolla on syöpä, sanoi että huijaan ja käski ottamaan olutta. Sisko taas on herttainen lapsi, joka rakastaa piirtämistä, tanssia ja haluaisi olla joskus opettaja kehitysmaassa ja auttaa ihmisiä.

Miksi helvetissä sisko kuolee syöpään ja mä elää kituutan muiden ja itseni vihattavana.

Mä en enää ikinä koske viinaan, tupakkaan, huumeisiin ja jos joskus tapan itseni, pidän huolen, että joku mua tärkeämpi pelastuu sen takia. En usko tarvitsevani nikotiinilaastaria.

11442 - 27.4.2013 (arvosana: -40)

Jos joisin, nyt jos koskaan vetäisin sellaset lärvit että pää lähtee! Mut ku en juo - nyt sekin sitten vituttaa!

11441 - 27.4.2013 (arvosana: -85)

Vappu. Tuo suomalaisen työn ja ilon juhla. Kaikilla on hauskaa - kullakin omalla tavallaan tosin. Pikkulapset syövät tippaleipiä ja lennättävät vappupalloja, vähän vanhemmat juovat limuja ja pelaavat ulkona erilaisia pelejä. Siitä vanhemmat viettävät varmasti yhden vuoden odotetuimmista ja parhaista biletyspäivistä.
Mutta mulla ei ole ystäviä, eli en tosiaan mene minnekään ryyppäämään yksin. Vappu on aina niin surkuhupaisaa, kun kaikilla muilla on oikeasti hauskaa, oli menossa mukana viina tai ei. Viime vappuna olin "kipeä" jotta pääsisi vähemmällä selittelyllä siitä miten vietin vappuni. Mutta tänä vappuna en samaa selitystä voi käyttää. Valitettavasti. No, ei tämä vappu ole ainoa ongelma. Koulujen päättärit, juhannus, omat synttärit, koulujen alku, eri lomat, uusi vuosi, pikkujoulut... On se yksinäisen elämä vaikiata on on. Tekosyitä sille miksi olen yksin aina alkaa olla jo vaikea keksiä. En nimittäin viitsi täräyttää esim. koulussa kun opettaja kysyy mitä tein lomalla/vappuna jne. että olin yksin omassa huoneessani.

Jee, hauskaa vappua.

11436 - 26.4.2013 (arvosana: -74)

Vituttaa se, kun työnhakeminen muuttuu vaikeemmaks kokoaian. Koulutodistus paperit alkavat olla elintärkeitä, ei katota tai huomioida yhtään muita puolii mitä hakijalla on...Mua vaan vituttaa oikeesti. Parasta on se että ne kaikki todistukset mitä sulla on ei hyödytä sua loppujen lopuksi paskaakaan siinä työssä. Eletään sitten loppu elämän sossupummina ja masentuneena...Sitten ihmetellään minkä takia nuoret voivat huonosti.

11435 - 26.4.2013 (arvosana: -60)

Uskomaton vitutus ja turhautuminen, niin ettei sanotuksi saa. Mutta kaiken lisäksi lupauduin kuskiksi, en voi juoda kaljaa. vvvvvittu

11434 - 26.4.2013 (arvosana: -92)

Ei lippua justinin keikalle, vituttaa olisin niin halunnu mennä!

11433 - 25.4.2013 (arvosana: -71)

Vituttaa kun en saa ikinä jätkää. Aina oon aatellu vaan yhtä tyyppiä, ja aina saa lukea kuinka tämä herra vaihtaa tyttöystävää about kuukaudessa..

No mut ei sydänsurut mikään oikea vitutuksen aihe ollu. Oikeestaan se, että yks toinen herra, joka aina uhoaa "kuinka hän on kova jäbä, ja kuinka hän karkaa kauppaan koulusta ja joujou yolo swag ryypätään joka viikonloppu sieluttomien lissujen kanssa, joilta hän aina saa vähän pillua jos haluaa"... mitä vittua:D
Niin ja siis tämä urpo on nyt päättänyt et juu, mä olen se hänen naisensa nyt, ja että ei siinä sitten mitään. Sitten ku menen kysymään ihan kasvotusten että miten asiat on, että onks sillä sitten mitään syvällisempää, kun on kuunnellu vähän sieltä sun täältä semmosta juttua tuola koulussa.. Niin eii, herra vaan katsoo silmiin ja sanoo että "juueii, mitään se on vaa joku pila tai jotaa, en ikinä vois haluta sua".. MITÄ HELVETTIÄ OIKIASTI:DD

Ensin uhotaan että joujou oon kova ja sitte loppupeleissä ei ole edes munaa kaverilla myöntää että jotain tunteita olis mua kohtaan? Vielä kun tyyppi kyselee kokoajan että koska voin olla ja mitä teen ens viikolla, voinko tulla ryyppäämään hänen kanssaan ja ties mitä.
Oonks mä joku mulkvistimagneetti?
Tais tulla vähä epäselvänä sönkkönä tänne mut iha sama:D

11432 - 25.4.2013 (arvosana: -116)

Mua vituttaa, ku ei pääse kattoo tyttöystävää viikonloppuna. Oon suunnitellu kaikki jutut parin viikon ajan, mitä tekisimme tavatessammae, mutt ei, kaikki meni perseelleen. Voiko vitummaks mennä?

11431 - 25.4.2013 (arvosana: -14)

Kyllä vituttaa kaikki ranskalaisten tekemät paskavempeleet. Eivät osaa saatanan sammakot tehdä edes pottusurvointa. Eniten vituttaa tällä hetkellä peugeotin vaihteensiirtäjä, joka meni paskaksi kun hieman pohjalla nojasin metsäautotien pohjaa... On perkele ollut rassattavana perkele aamupimeästä asti 60 euron tuntihintaan ja nyt kellonperkele repii jo iltapäivää. Ei ole kyseinen kottero montaa kuukautta tominut kerrallaan ilman rassausta. Toista se oli silloin kun ajelin japseilla ja germaaneilla.

Hyvät vitutuksesta kärsivät. Koskaan ei ole asiat niin huonosti etteikö niitä vielä huonommiksi saisi hankkiutumalla ranskalaisen paskan omistajaksi. Juokaa mieluummin ne vitun rahanne ja pitäkää edes hetki hauskaa, mutta juoskaa kuin sutta karkuun sellaisia käsitteitä kuin renault, peugeot, citroen, fiat, alfa romeo, chevrolet ja mitä kaikkea niitä paskoja onkaan ja pysytelkää oikeissa automerkeisssä.

11430 - 25.4.2013 (arvosana: -50)

Ei sinäänsä vituta, mutta harmittaa melkolailla se, että ammattikoulun loputtua mun ja minun kavereiden tiet erkani niin, ettemme soittele, kirjoita edes muutaman sanan viestiä, olla mitentään kontaktissa esimerkiksi facebookin kautta.
Ai joo ja niitä kavereita oli vaan kaks kappaletta. Koko mun kouluajan ei mulla ollut kuin se yks tai kaks. Ala-asteella kiusattiin joten oli yks ainut "kaveri" joka ei tosipaikan tullen puolustanut mua mitenkään. Se siitä kaveruudesta. Eihän sitä silloin nuorena ymmärrä, mutta pitäs nyt jonku verra tajuta ku toinen nakataan kovalle maalle hyvä ettei taju lähteny, että nyt pitäs tehä JOTAIN.

Vituttaa se, että toinen ehkäpä paras ystäväni muutti kauas, sai lapsen ja omakotitalon miehineen päivineen, hyvä ettei perheautoa ja kultastanoutajaa pihalle haukkumaan. Toinen asuu vielä täällä, mutta häneen törmään harvase päivä.
Kaipaan niitä aikoja, kun huoletta istuttii koulunpenkillä ja valiteltiin siitä että opettajat saarnaavat turhista. Käytiin yhdessä syömässä ja hengattiin vaa. Sit se kaikki vaan katos..

Mitä mä teen? Okei, mulla on ihana ja rakastava poikaystävä, oma pieni koti ja kissoja poikineen muttei töitä. Elämä alkas olla mallillaan jos vaan saisin töitä.
Rahamme kyllä riittää vuokraan, muihin laskuihin ja itsemme sekä kissojen ruokkimiseen mutta voisi sitä rahaa olla vähän enemmän esim. uuteen asuntoon.

Kesä tulee, toivottavasti myös hyviä uutisia töiden suhteen. Moniin paikkoihin olen jo hakenut, mutta täällä päin se on astetta haastavampaa kun kurttuset hiekkapillut istuu työpaikkojen päällä.

Jotenkin tuntuu, että kaupat jne ei ole mua varten. Tahtoisin tehdä jotain sellaista mistä pidän ja kääntää sen hyödyksi ja parhaimmassa tapauksessa rahaksi. Mutta ainoa mitä mä joten kuten osaan on kirjoittaminen. Joskus piirtäminen.

Turhauttaa, masentaa, ahdistaa. Joskus vaan lukittaudun vessaan ja itken. En tahdo huolestuttaa poikaystävääni jolla on omalta osaltaan myös huolia. Jaamme asioita, mutta en tahdo kasata niitä molempien harteille.

Ei tästä tuu mitään...