11394 - 18.4.2013 (arvosana: 5)

Vituttaa ku äiti on tommone saamaton paska, jos luvataa jotain nii vois ees pitää sen. Lupas et mentäs joko keskiviikkona tai tänää kattomaa mulle sitä uutta puhelinta. Ei menty keskiviikkona eikä mennä tänääkää ku ei oo vaivautunu kysymää autoa lainaks tai kyytiä. vittu.

11393 - 18.4.2013 (arvosana: -18)

Musiikkivideot... ja varrrsibkin tämän meidän maan. Vitu niissä ole mitään järkeä! Kertokaa ny perkele onko olemassa kunnon musiikkivideota...? Tyylii kaikisa joku iso lollonen tyhmä blondi keikkuu melkein alasti vaikka laulussa laulettas homoista.....

11392 - 18.4.2013 (arvosana: -52)

Vituttaa kun työntekijät vaan valittaa kaikesta eikä mikään kelpaa! Ihmisiä on työttömänä ja elää köyhyydessä ja meillä saa palkkaa helposta hommasta kahden tonnin pintaan ja itketään vaan.

Vittu.

Ja toimitusjohtaja! Helvetin helvetin helvetti, voisi joko opetella tuntemaan työntekijänsä tai sitten olla puuttumatta henkilöstöjohtamiseen.

Tässä työpaikassa se paskasin paikka on esimiehillä. Kiitos.

11391 - 17.4.2013 (arvosana: -38)

Vituttaa, kun en tiedä, että mikä mussa on vikana. Näytänkö joltain tolvavalta maalaisjuntilta, liian jätkältä vai liian joltain tyhmältä bimbolta, joka ei vain satu kiinnostamaan. Eikä tarttis kiinnosta edes romanttisessa mielessä kun vaan ihan kaverillinenkin riittäis. Mutta kun ei, niin ei. Onko ne vitsit muka niin huonoja? Mielestäni on fiksua huumoria, mutta kun kaikki muut haluaa jotain vitun outoa, niin ei kai siinä sitten mitään. Okei, ja sitten katotaan mua, kuin olisi jotain vikaa. Onko mustassa huumorissa jotain vikaa? Vituttaa, kun muut ihmiset ei osaa arvostaa. Naama pitäisi olla sadan prossan luokkaa ja rasvaprosentti nolla, että olis hyvä tyyppi. Wuhuu!

11390 - 17.4.2013 (arvosana: -9)

Mikään ei tunnu riittävän. Aloin pudottamaan painoa, että saisin ehkä kiinnitettyä erään naisen huomion NOH hän on nyt suhteessa minä jään kiristelemään hampaitani ja peittelemään pettymystäni. yritän muuttaa kehoani ja luonnettani kaikin mahdollisin eri tavoin, painoa lähtenyt 40 kiloa lihasta yrittänyt saada mutta itsetunto pysyy matalana. Muille en tätä näytä vaan yritän olla mahdollisimman normaalisti. Burnoutti tuli koettua kerran kesken tunnin ja jouduin olemaan muutaman päivän poissa koulusta sen takia. Pakkeja koettu niiin paljon että en jaksa edes laskea niitä saati enää edes yrittää ketään.

11389 - 17.4.2013 (arvosana: -13)

Vituttaa karvaisuus! Ok, onhan karvaisuus "miehekästä", mutta joku raja voisi kyllä näissäkin olla.. mun mielestä tällaisessa karvaturrissa ei tosiaan ole mitään seksikästä tai miehekästä.. päinvastoin! Sitten kun miettii karvojen ajelua niin, "mitä mitä homot ajaa karvoja, ei miehet". Onneksi kukaan tämän paskan hokijoista ei ole oikeasti karvainen. En mäkään vaaleita hapsuja ajaisi, mutta kun muistutan enemmän turkkilaista kuin suomalaista niin... vittu

11388 - 17.4.2013 (arvosana: -41)

tekis mieli vaan mennä ulos ja huutaa kurkku suorana vittu saatana

11387 - 17.4.2013 (arvosana: -47)

tajusin että mun nuoruus alkaa olla vähissä.
pitäis tänä keväänä valmistua ja se on tällä hetkellä aika vaakalaudalla (stressaan). pitäis saada kesätöitä (stressaan). pitäis aikuistua ja alkaa pitämään huolta itestään ja lopettaa tupakointi ja kaikki ne epäterveelliset ruoat ja alkaa kuntoilemaan (viime kerran yläasteella, ai että stressaanko?) pitäis alkaa kiinnostua maaailmanmenosta ja läheisten hyvinvoinnista. pitäis päästä tästä internet-addiktiosta irti koska tää on aika helvetin turhaa kuluttaa valtaosa päivistään sängyssä maaten koneen kanssa. pitäis panostaa kaverisuhteisiin ja tarjoutua tekemään iteki juttuja kaikkien puolesta. PITÄIS VAAN OLLA NIIN HELVETIN HYVÄ JA ONNELLINEN IHMISOLENTO JA TEHÄ TÄYDELLINEN TÄYSKÄÄNNÖS ELÄMÄSSÄ. mut ei mun päässä vaan tapahdu sellasta naksahdusta niinku kaikissa leffoissa ja kirjoissa. enkä mä saa ees ite käännettyä päätäni mihinkää suuntaan ku oon tällanen paksukallo. miksei elämästä vois vaan suoriutua omaa vauhtia, omilla kriteereillä hyvälle elämälle ja ilman läheisten ja ei-niin läheisten painostusta?

11386 - 16.4.2013 (arvosana: -18)

Vituttaa. Niinkuin varmaan suurimmalla osalla täällä käyvistä, minullakaan ei ole paljoa sosiaalisia kontakteja. Oikeastaan ainoat kontaktini ovat sukulaisuuden takia olemassa olevat suhteet vanhempiin ja sisaruksiin + muihn sukulaisiin. Kenenkään perheenjäseneni kanssa en tule toimeen, sillä muut elävät kivikauden maailmankuvan mukaisesti ja itse olen yrittänyt kiskoa itseni tuosta kaivosta takaisin maanpinnalle sivistykseen. Koulussa on "kavereita", mutta myönnetään, aika roikkumalla niissä joudun niiden kanssa kyllä olemaan. Esimerkkinä, jos istun käytävällä yksin, niin kukaan ei varmasti istu viereeni, vaan saan itse siirtää itseni kavereideni luokse.
Miksi näin sitten on? Eskarissa ja ala-asteella olin luokan suosituimmasta päästä, sillä olen perusluonteeltani iloinen ja puhelias, ehkä jonkun mielestä vähän "hössöttäjä", mutta kuitenkin hyvässä mielessä. Tulin kaikkien kanssa toimeen osittain myös sovittelevan luonteeni takia. Yläasteelle siirryttäessä usea hyvä kaverisuhde kariutui yksinkertaisesti laiskuuteen pitää yhteyttä, kun osa meni eri kouluun kuin minä. Yläasteen aikana sairastuin vaikeaan sairauteen, jonka takia aloin eristäytyä muista. Ihmettelen edelleen, miten kukaan ei koskaan osannut kysyä, onko mulla kaikki hyvin? Olin tuolloin todella huonossa kunnossa henkisesti ja sairauden takia myös fyysinen puoli alkoi heikentyä. Mielenterveys romahti lopullisesti, kun minusta lähti juoruja liikkeelle koulussa. Käytin muka huumeita ja viiltelin. Kaverisuhteet joista olin jaksanut pitää kiinni tuohon asti olivat olleet jo kauan epätyydyttäviä. Minua hyväksikäytettiin erilaisten töiden muodossa ja rahallisesti. Jos jollain "ystävääni" teki mieli karkkipussia, sai minut lähettää kauppaan hakemaan sellaisen. En voinut vastustella, sillä muuten olisin jäänyt aivan yksin. Jouduin myös lainaamaan rahaa ja toimimaan pankkina muille. Minulle sai huutaa ja raivota, mutta itse sain pelkästä aivastuksesta vihaisia katseita. Minua kiristettiin ja uhkailtiin. Lopulta annoin periksi ja jäin yksin.
Vieläkään en ole ymmärtänyt miten ihminen voi olla niin paha toista ihmistä kohtaan. Ystäviä ei ole eikä tarvitse tullakaan, sillä en luota enää kehenkään muuhun kuin itseeeni. Olen itseni paras ja ainoa ystävä. Olen miettinyt mikä sosiaalinen sääntö pakottaa ihmiselle vähintään sen 15 ystävää, tai muuten puhutaan epäsosiaalisesta tapauksesta. Jaa-a.

11385 - 16.4.2013 (arvosana: -42)

Vitun tiistai
kolme vitun päivää perjantaihin

haluan kaljaa