7178 - 2.12.2011 (arvosana: -62)

Miten voikin olla näin saatanan huono tuuri? Halusin itse tähän vitun työpaikkaan, ja luulin suurin piirtein paratiisin aukeavan tänne päästyäni. Mutta ei, pomokseni "siunaantui" pahimman luokan narsisti, joka ei ikinä itse tee mitään mutta tietää muka niin saatanan hyvin, miten muiden pitäisi työnsä tehdä. Tämän naispuolisen Hitlerin tyypillisin kysymys alkaa sanalla "eikö". "Eikö ole parempaa...", "Eikö ole sitä, eikö ole tätä?".

Ja sitten hän vielä puhuu, kuinka "me" tehdään yhdessä asioita. Ketkä vitun me? Ei häntä voi ainakaan laskea mukaan, kun ei hän voi tehdä alaistensa tavoin mitään paskanakkeja. Häntä eivät koske viikonloppu- tai iltatyöt, hän voi myös kulkea lyhyen työmatkansa ilmaiseksi muiden työntekijöiden kyydillä. Ikinä ei voi myöskään myöntää, jos on tehnyt virheitä, vaan pitää kääntää ne muiden syyksi.

Vituttaa jo valmiiksi, kun aamulla kuulee tämän diktaattorin äänen. Välillä hän onnistuu kuulostamaan jopa aika mukavalta, mutta senkin hän tekee, jotta saisi kusetettua työntekijänsä viikonloppuhommiin. Ja jos yrittää vedota siihen, että olisi viikonloppuna vähän muitakin hommia, käy yleensä siten, että omat hommat pitää jättää, kun jonkun on "pakko" tehdä ne työt (, mitä kukaan muukaan ei halua tehdä).

Mitä minä vielä täällä teen? Miksen uskalla lähteä? Ainoa motivaatio tulee suhteellisen hyvästä palkasta, mutta luulisin olevani onnellisempi työttömänäkin. Mutta tuntuu, ettei tätä paskaa voi näin vain jättää, kun muuten on koko pulju pulassa, kun henkilökuntaa on nytkin liian vähän.

Ainoa toivo on, että pomo saattaa pian jäädä eläkkeelle. Vaikka eipä taida ikinä löytyä kyllin hyvää seuraajaa hänen kuninkaalliselle korkeudelleen. Pah, todennäköisesti joudun itse ennemmin sairauseläkkeelle hermoromahduksen takia.