oletteko koittaneet puhua asiasta?

Rohkeasti vaan puhelin kouraan, sovit tapaamisen ja kerrot asiasta.

Juu kyllähän mullakin järki sanoo, että se olis fiksua ottaa asia puheeksi ja puida se, mutta kun tämän ihmisen kanssa se nyt vain jotenkin niin helkkarin vaikeaa (ainahan se on).. Ja nyt ei yksinkertaisesti energia riitä selvittämään asiaa, jossa itse en koe tehneeni mitään väärää, kun on muitakin, itselleni tärkeämpiä, asioita mielessä. En vaan jaksa avautumisia, niistä ei tule koskaan hyvä mieli, vaan aina nousee jotain uutta sontaa esiin. Minäminäminä-jäkätystä, mutta nyt sallin sen itselleni.
Kiitoksia kommenteista.