6378 - 5.8.2011 (arvosana: -58)

Yksi sana riittää kuvaamaan koko vitutustani: lukio. Pari viikkoa ja taas joudun opettelemaan täysin turhia asioita aiheista, jotka eivät minua kiinnosta... Oma moka kun ei ole vielä kaikkia pakollisia kursseja käyty, mutta kun kaikki ei vaan ole mahtuneet lukujärjestyksiin aiemmin. Ja näitä turhia kursseja varten pitää hankkia täysin turhia, mutta sitäkin kalliimpia kirjoja. Ja kirjathan ei tietenkään riitä, vaan kaikki mahdolliset tarvikkeet laskimista laukkuihin pitää olla.

Lisäksi kaikki tuntuvat ajattelevan, että tässä vaiheessa kyllä pitäisi jo tietää mitä haluaa, ja kaikki sukulaisista naapureihin ahdistelevat kysymyksillä toiveammateista ja eri yliopistoista. Anteeksi, mutta koettakaa tajuta, etten ihan oikeasti tiedä. En piilottele mitään todellisia toiveitani, vaan en ihan tosissaan osaa päättää.

Ja vielä koulumatkat. Unirytmi on perseellään, ja koulu alkaa tietenkin kahdeksalta joka ikinen aamu ja vaikkei matkaa ole kuin päälle kilometri, niin sen kulkeminen tuntuu nyt ihan ylivoimaiselta aamulla sellaiseen aikaan kun yleensä vielä nukkuisin. Ei kai auta kuin toivoa, ettei aamulla ole mitään tärkeitä tunteja...

Jätetään tästä avautumisesta nyt pois kaikki sellainen itsestäänselvä kuten stressi, rasittavat koulukaverit ja wanhojen tanssit.