5892 - 23.5.2011 (arvosana: -112)
Vituttaa koko elämäntilanne. Paras kaveri on mun exä ja jollakin omituisella tavalla vieläkin rakastan sitä, vaikkei se mua ja puhunut ties kuinka monta monituista kertaa miten se lähtee baariin metsästämään miehiä. Ja tämän takia meidän yhteiset kaverit on taas ihan varpaillaan, sanovat olevansa mun puolella, vaikken haluis niiden valitsevan mitään puolta -.- Ja silti en pysty kenellekkään puhumaan mun tunteista ilman että siitä tulis taas jotain draamaa, itkua (sitä on ollut jo tarpeeks) tai suhteiden menemistä rikki. Ja kuitenkin me ollaan kännissä säädetty niin monta kertaa... Omalla tavallaan mää suorastaan ootan seuraavaa biletysiltaa että saisin ees jotenkin tuntee sen läheisyyden, mutta tiedän et mietin ja pyörittelen sitä sitten ties kuinka pitkään. Olen säälittävä. Vittu. - Lilli Kommentit Valora kirjoitti...
Kaikkihan me ollaan tavalla tai toisella säälittäviä, siitä pääsee yli, lopulta siitä ei välittää paskan vertaa. Teet niin kuin tahdot ja kerrot tunteesi avoimesti, se on parempi kuin ikuinen epävarmuus. Kerralla kunnon draamailut ja itkut, sitten katotaan uusiks mikä tilanne. Kunhan ei jää paikalleen murehtimaan.
KommentoiJos olet kirjoittanut tämän avautumisen ja haluat poistaa sen, klikkaa tästä. |
Aiheet
ajoneuvot (168) armeija (47) elukat (115) harrastukset (12) ihmiset (3225) juomat (28) kaverit (520) luonto (51) musiikki (166) muut (4139) naapurit (48) opiskelu (748) parisuhde (715) pelit (202) perhe (234) politiikka (26) raha (39) ruoka (92) sukulaiset (85) terveydenhuolto (16) terveys (379) tietotekniikka (253) tv (138) työ (320) ulkonäkö (148) urheilu (62) uskonto (30) vaatteet (32) varallisuus (161) yhteiskunta (276) yritysmaailma (14) |