5802 - 12.5.2011 (arvosana: -68)

Se, etten saa päättää edes turhista, pienistä asiostakaan.
Mä en vaadi liikaa ja tiiän, et vanhemmilla on päätös kaikkiin liittyen mun asioihin.
Sossut on kokoajan perässä ja ollut jo vuosiiki. Mut pakotetaan kaiken maailman psykologeille ja sitten nalkutetaan, ku mulla ei oo mitään sanottavaa. Mun pitäis puhuu jostain, mikä vaivaa mua. Entä jos mulla ei oo mitään ongelmia kaveriporukoissa tai kotona?
Tiiän olleeni joskus vitun idiootti pahimpina teinivuosina ja ne samat ei enää toistu, mut senkö takia mun pitäis kärsiä siitä vielä loput 2 vuotta jos vielä aikuisenakin?

Ei mulla ollut syytä juoda 24/7, eikä viillellä. Se oli vaan sillon hauskaa. Jos en kerro psykologille mitään, saan vaan paskaa niskaani sossuilta ja uhkailee huostaanottaa.
Ei mua vaivaa ihan oikeesti mikään. Siit on jo pitkä aika, get over it!

Tein kaikkee rikollista 24/7, mut en oo ikinä jääny kiinni niistä. Olisin varmaan jo nuorisokodissa.

ELI HAISTAKAA PASKA, SOSSUT!