5329 - 21.2.2011 (arvosana: -103)

Tapaus joka ketuttaa.

Eli, hän ja minä olimme hyviä ystäviä kun kävimme samaa lukiota, ja kesällä se vasta kukoistikin. Kävelyllä käytiin, samoissa tapahtumissa ja nähtiin viikon-parin välein.

Sitten alkaa hänen oudot mies-suhde-episodinsa, johon minulla ei ollut osaa eikä arpaa. Ei siinä mitään, aikuinen nainen tekee niin kuin tahtoo, ja olihan mullakin seuraa. Mutta se että jätti mut täysin huomiotta, eikä antanut mitään merkkiä itsestään kuukauteen rupesi ottamaan päähän. No, kyllä se siitä sitten, ja jonkin aikaa taas oltiin yhteyksissä.

Sitten muutama kuukausi sitten alkoi taas tämä ignooraus-aika, ja meni siinä se pari kuukautta ennen kuin päätti yht'äkkiä tulla eräisiin juhliin mihin olin kutsunut hänet aikoja sitten. Mukava yllätys ja sillain, mutta se että hän oli kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan (ja vielä nautti hämmennyksestäni) ottaa aika hemmetisti päähän. Kuitenkaan en osaa olla vihainen hänelle, enkä haluaisikaan. Sitten taas ottaa päähän se etten osaa olla vihainen, korkeintaan ärsyyntynyt, vaikka kaiken järjen mukaan minun pitäisi olla vihainen.

Tähän liittyvä tapaus.

Psyykkiset ongelmani ottavat myös päähän. Välillä voi ketuttaa, välillä masentaa, välillä olen iloinen mutta useimmiten en tunne yhtään mitään. Kaikki on samaa nollatasoa. Näen kihlattuni, ei tunnu missään. Saan kuulla että joku on puhunu musta pahaa, ei tunnu missään. Luen lehdistä että jokin paikka on räjähtänyt, ei tunnu missään.

Epäilen että poden jonkinnäköistä mielialahäiriötä, mutten jaksa/halua mennä tutkimaan asiaa, koska pelkään sen muuttavan elämääni huonoon suuntaan.

Eräs toinen asia joka ketuttaa.

Ihmiset jotka eivät ota mitään tosissaan. Tässä on nyt yritetty kuukauden ajan järkätä viikonloppua kavereiden kesken, mutta vasta viikko sitten joku muu kuin minä sai jotain tehtyä. Sitten tietenkin valitetaan että kaikki ei ole niin kuin pitäisi. Yksi valittaa hinnasta ja jostain epäoikeudenmukaisesta jaosta, vaikka kyseessä on säilytyspaikka. Minä säilytän niitä tavaroita, ja organisoin kaiken, joten eikö minun pitäisi maksaa vähemmän kuin muut? Eräs taas väittää että minä saan pitää tavarat joilla en tee yhtään mitään ellei koko porukka ole kasassa... Hohhoijjaa.

Tässä pohdittavaa minulta.

T: Otus.