4112 - 19.7.2010 (arvosana: -70)

Olen jo pari vuotta ollut täysin kusessa erääseen toisella puolella maailmaa asuvaan henkilöön. Välimatkan lisäksi kyseinen henkilö ei edes usko rakkauteen, vihaa minua toisinaan hyvin paljon, on itseäni yli kymmenen vuotta vanhempi ja tuon päälle vielä samaa sukupuolta (enkä ole 24-vuotisen elämäni aikana koskaan tuntenut vetoa toisia miehiä kohtaan, en tosin naisiakaan). Hän ei pysty avautumaan omasta elämästään minulle, enkä minä pysty kertomaan omastani hänelle. Kaikki läpällä heitetyt rakkaudentunnustuksen pitävät toivoa yllä, ja kaikki minua halveksuvat sanat ahdistavat ja itkettävät ihan liian kauan.
Voi helvetin helvetti. Tahtoisin edes tietää hänestä enemmän. Mitä tahansa. Tämän jatkuvasti kasvavan ihastuksen myötä säälittävyyteni on saavuttanut täysin uuden tason. Minulla olisi sitä paitsi ehkä, EHKÄ mahdollisuus tavata hänet joulun aikoihin, mutta en uskalla koska sosiaalinen olemattomuus. Tuntuu helvetin paskalta. Ja koko juttu on täysin naurettava.