145 - 14.6.2009 (arvosana: -39)

Mua on tässä lähiaikoina alkanut vituttamaan vähän joka asia. Kaikki lie alkoi kun silloinen muijakaveri lähti jonkun punkkarin mukaan. Katkeroiduin. Onneksi se onni ei kestänyt kauaa. Vitutus katosi hetkeksi kun leikin päässäni ajatuksella, että ei mene muillakaan hyvin. Tämä tunnetila ei tietenkään vienyt sitten kauhean pitkälle. Alkoi vituttamaan lisää. Tässä vaiheessa oli helppoa vielä niellä kiukkunsa ja puskea vaan hymyillen eteenpäin. Viinalla sain pidettyä vuorokausirytmini kohdillaan.

Sitten meni duunit.
Toimitusjohtaja ryssi firman rahat ja jäin työttömäksi. Viina maistui. Tässä vaiheessa alkoi vituttamaan jo oma saamattomuuskin. Aloin kostamaan naisille käyttämällä heitä tylysti hyväksi. Panin ja feidasin - jaksanut paljoa edes nimiä kysellä tai numeroita jättää.

Saantia oli mutta saamattomuus vitutti: Vitutuspäissäni ryssin sitten kaikki kaverisuhteet. Muutin asumaan uudelle paikkakunnalle ystäväni luo (keitä niitä nyt jäljellä onkaan), hyvin tietoisena tunteistani häntä kohtaan. Joka kerta kun näen jonkun muun suutelemassa tätä henkilöä koko kehoni läpi tunkeutuu niin vahva vitutuksen tunne että voisi saksilla leikata. Mustasukkaisuus, tuo perisynti, loi minusta lopulta hyvin kyynisen ja perusvittumaisen persoonan. Edelleenkin kaikki ne asiat, joita on tullut koettua, korpeavat päässä. Joka aamu herätessäni samat ajatukset pilaavat päiväni heti alussa.

Vituttaa kaikki tekopyhät pintaliitäjät lacosten tennareissaan ja mikroshortseissaan, kaikki jeesus/saatana-käännyttäjät jotka tuputtavat sitä oikeintä etiikkaansa, bisnesmiehet ja uranaiset tyylikkäissä puvuissaan mersujensa rattien takana, vituttaa talous - oma ja globaali, kaikki ituhipit mitkä olettaa sen teepuuöljyn hinkkaamisen nisiin pelastavan maailman, kaikki ne perus lätkäkeijot jotka menee aina biitti huulessa himppaan naistensa luo, kaikki ne denat ja narkkarit jotka tuolla kadulla vainoilee ja jos on nousut niin kerjäämässä massia/röökiä, autoilijat ja jalankulkijat, vitun hikiset ruuhkabussit ilman ilmastointia, kaikki ne lapset jotka ei tajua olla huutamatta kuin myös ne äidit jotka elää jossain utopiapsykoosissa että pelkällä dr.philin katsomisella lapsesta kasvaa tasapainoinen, televisio ja muut hypnoosimediat, kaikki meininki että pitäis aina olla tavaoitettavissa, kaikki turhanpäiväiset pehmeät tunnetilat rakkaudesta kateuteen jotka vaan vie ihmismieltä kohti tuhoa, kaikki ne ihmiset jotka sanoo "kyllä se siitä" nyökytellen päätä niinkuin se jotenkin auttaisi mihinkään, hallitukset ja niinsanottu demokratia mikä on yhtä tehokas hallitusmuoto kuin joku turhanpäiväinen avaruus-uskonto, joogalentäjät jotka ovat muussanneet päänsä liialla blossinpoltolla ja selittää jotain pehmeitä determinismistä, mukaviisaat elämänkatsomusoppihihhulit puhumassa inkombatibilismistä, kaikki ne keski-ikäiset old spiceltä löyhkäävät miehet jotka nyt on vaan vähän parempia 15 vuotta vanhassa mazdassaan kun on ekasta tilistä ostettu, kaikki saatanan naiset jotka pelaa miehillä, leikkivät lapset.