13900 - 6.11.2016 (arvosana: 1)

Työ vie kaiken energian päivisin ja perhe-elämä iltaisin ja viikonloppuisin. Ruuhkavuodet on äärettömän perseestä oleva sana (ja asia). Rahaakin tarttis enemmän kuin tilipussiin kilahtaa. Kahta en vaihtaisi: vaimoa ja autoa. Ei kyllä jaksaisi eikä olisi varaakaan. Kaamos on perseestä. Työpäivä 6-tuntiseksi ja työviikko 4-päiväiseksi. 24 viikkotunnilla liksa tosin olisi jo niin minimaalinen että lainat ei juuri lyhenisi. Lottovoittoakin on yritetty mutta ei vaan tärppää. Ja sitten ne voitot menevät joillekin eläkeläisille jotka eivät edes halua muuttaa mitään elämässään. Miksi ne sitten lottoaa? Sanovat että unelmat on puoli voittoa. Saisi se toinenkin puoli alkaa jossain vaiheessa realisoitumaan. Ei jaksaisi mennä aamulla töihin, kun nykyinen duuni on ihan ahterista. Mutta kun ei jaksa etsiä uuttakaan, itse asiassa ei jaksaisi tehdä yhtään mitään. Jollain tarttis lainanlyhennykset rahoittaa. Sanotaan että kaikki on asenteesta kiinni. Minkähänlaisella asenteella tämän yleisluontoisen vitutuksen saisi helpottamaan?