13414 - 30.7.2015 (arvosana: -26)

Mitäpä minä tässä valitan, ku maailmassa on muutaki murehittavaa. Mutta joo, asiaan, mua ei vituta, kai, en tiiä mikä tää fiilis on, surua ehkä. Noh, meillä oli joskus aivan loistava kaveriporukka, kerrottiin kaikki toisillemme, nähtiin koulun ulkopuolella ja pidettiin hauskaa. Ensin kaks meistä rupes seurustelemaan keskenään. Vuoden sisällä siitä; kaikilla paitsi mulla ja yhellä jätkällä on poika- tai tyttöystävät. Kaikki parit keskittyy toisiinsa. Ei siinä, mä oon tosi onnellinen niiden kaikkien puolesta, ihanaa kun ovat löytäneet jonkun. On vaan hirveen ulkopuolinen fiilis kun kukaan ei enää pyydä tekemän mitään tai tuu puhumaan internetin ihmeellisessä maailmassa. Ja se porukan toinen sinkku: meillä on omat hyvät hetkemme aina kun ollaan kahestaan, mutta ei sitäkään kiinnosta viettää aikaa tai muuta. Jos mun tekee mieli tehä jotain, alote lähtee mun suusta ja jos sen teen, päädyn lopulta kattomaan loputonta nuoleskelua ja loppujen lopuks joko räplään puhelinta tai lähen kävelemään kohti kotia. Jos en ite alottais keskustelua wapissa tms, en luultavasti ois puhunut kellekkään näistä ihmisistä noin puoleen vuoteen. Ja vaikka heille sanoo tästä, eipä heitä kiinnosta.
Siinäpä sitten minun harvinaisen sekava valituksen aihe. Koittakaa kestää.