13257 - 2.5.2015 (arvosana: -44)

Se tunne, kun haluat halia, pusutella ja käpertyä rakkaasi kaikaloon. Se tunne, kun sulla ei ole ketään halittavaa. Kaikilla muilla on. Kotona menee huonosti, äiti haukkuu paskapää kusiaivoksi. Vammaiseksi kakaraksi. Vitun penikaksi. Isä ei sanomitään. Kaikki on mun syytä. Kävin sanomassa tilanteestani koulukuraattorille, kuraattori soitti äidilleni, viikon päästä tuli riitaa, sanoin äitiä tyhmäksi, hän raivoaa pää punaisena, kuinka hänen pitäisi kertoa kuraattorille miten ilkeä olen. Itken joka ilta itseni uneen. Olen alkanut näkemään paljon todentuntuisia painajaisia, koska pelkään äitiäni. Vituttaa. Olen yksinäinen. Koulussa ei ole kavereita. Ei yhtäkään. Bestiksen kanssa meni poikki 5kk sitten. Minulla on paljon itsetuhoisia ajatuksia. Itsemurhakin on käynyt mielessä. Eikä tämä ole vain 12v tytön teiniangstia. Tämä on tosi turhauttavaa, hellyydenkipeys, huonot kotiolot, yksinäisyys ja itsetuhoisuus. En vaan jaksa enää.????